Unohda ennakkoluulot
Teräshaulipatruunat harjoittelussa
Teräs- eli rautahaulien käyttö on ollut arkipäivää jo pitkään vesilinnustuksessa, mutta muussa käytössä rautaa nähdään vähemmän. Ehkä yllättävästikin rautahaulien suosio on viime vuosina kasvanut ratakäytössä.
Rautahaulien käyttö ampumaradoilla ja ampumaharjoittelussa on lisääntynyt lähinnä rautahaulipatruunoiden edullisen hinnan ansiosta. Rauta on halvempaa kuin lyijy, ja tämä näkyy “patruunalimpun” hinnassa selvästi.
Tottumusta rautahaulien käyttöön on lisännyt myös kulttuurivaihto Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä erityisesti haulikkoammunnan sporting-lajeissa. Ruotsissa lyijyhaulien käyttö radoilla on lähes kategorisesti kielletty, joten siellä kisattaessa raudan käyttöön on tullut tottumusta suomalaisille ampujille. Osittain tätä kautta rautahaulien käyttö on levinnyt muualle. Rautahaulia on siis käytetty ampumaradoilla jo pidemmän aikaa, joskin pääpaino on luonnollisesti lyijyn käytössä.
Turvallinen valinta
Rautahaulipatruunoiden käyttöä kiekkoradoilla hidastavat enimmäkseen ennakkoluulot. Kestääkö ase, hajoavatko kiekot ja vaikuttaako ennakoihin ovat kysymyksiä, joita kuulee toistettavan jatkuvasti. Lyhyet vastaukset näihin kysymyksiin ovat kestää, hajoavat ja ei tarvitse miettiä.
Rautahaulia perusharjoittelussa ampuva ei keskimäärin voi havaita eroa raudan ja lyijyn välillä alle 35 metrin ampumaetäisyyksillä. Tätä pidemmilläkin etäisyyksillä eron havaitseminen on monelle mahdotonta, sillä useimmiten osumisen haasteet ovat suuremmat kuin haulimateriaalin asettamat rajoitukset.
Haulikoiden kestävyys huolettaa aina rautahaulista puhuttaessa, olipa kyse metsästyksestä tai rata-ammunnasta. Kannattaa kuitenkin muistaa haulien koon vaikutus aseeseen kohdistuvaan rasitukseen. Ratapatruunoissa käytettävistä pienistä hauleista koostuva hauliannos myötää supistuksissa huomattavasti paremmin kuin käytettäessä isompia hauleja, joten haulikon supistuksiin kohdistuva rasitus on pienempi.
Myös ratapatruunoiden pienempi haulikuorma keventää supistukseen kohdistuvaa rasitusta, joten käytännössä mikä hyvänsä kunnossa oleva ja edes kohtuullisen nykyaikainen haulikko kestää rautahaulilla ladatut ratapatruunat komeasti. Patruunoiden painetasosta huolestuneet voivat unohtaa huolensa, sillä paine on painetta: aseen mekanismille kohdistuva rasite ei ole riippuvainen käytetystä materiaalista.
Osuma rikkoo kiekon
Kiekkojen rikkoutumisessa rautahaulit eivät aiheuta mitään havaittavissa olevia ongelmia. Ne rikkovat kiekot siinä missä lyijykin. Vaikka rautahaulin energia kohteessa olisikin vähäisempi, korvaa tätä suurempi haulimäärä, joka on peruja kevyemmästä materiaalista. Vaikutusta on myös rautahaulipatruunoiden tiukemmalla käynnillä, eli hauliparven koko on keskimäärin suppeampi kuin lyijyllä samaa supistusta käytettäessä.
Haulikkoammunnassa osumiseen tarvitaan ennakkoa. Osuakseen haulikkoampujan on ammuttava siihen pisteeseen, missä kiekko on hauliparven saavuttaessa sen. Tämä tarvittavan ennakon määrä vaihtelee jonkin verran jo lyijyhaulipatruunoiden ja eri haulikokojen kesken, mutta käytännössä kyse on mitättömistä eroista lyhyillä ja keskipitkillä etäisyyksillä.
Eron huomaa – jos huomaa – vasta etäisyyksien venyessä. Tällöinkin kannattaa ensisijaisesti miettiä, onko kohteen ampumiseen edellytyksiä millään haulimateriaalilla vai romahtaako osumatodennäköisyys joka tapauksessa.
