Supikoiran luolapyynti

Supikoirakannan rakenne koostuu nuorista ja vanhoista yksilöistä. Nuorten supikoirien luonnollinen kuolleisuus on suurta ensimmäisen elinvuoden aikana. Vanhoilla supikoirilla ja nuorilla hyväkuntoisilla yksilöillä on suurin mahdollisuus selviytyä talvesta ja tuottaa jälkikasvua.

Luolapyynnillä saadaan poistettua juuri näitä hyväkuntoisia ja tuottavia supikoirayksilöitä. Pyynti siis leikkaa tulevaisuuden supikoirakantaa erityisen tehokkaasti.

Järjestelmällisyyttä luolapyyntiin

Suurin vaikutus supikoirakantaan saadaan, kun luolapyyntiä tehdään järjestelmällisesti. Tämän edellytyksenä on, että metsästysalueen maaluolat ja muut piilopaikat ovat tiedossa. Kun talvipesäkartoitus on tehty hyvin, paikat käydään tyhjentämässä yksi kerrallaan.

Parhaimman riistanhoidollisen hyödyn pyynnistä saa, kun se kohdistetaan poikastuotoltaan hyvän lintuveden läheisyyteen. Lintuveden ympärille voidaan esimerkiksi piirtää 3–5 kilometrin vyöhyke, jonka sisältä supikoirat pyritään poistamaan ennen kevättä. Pyyntiponnistelujen kohdentamisella saadaan paras vaikuttavuus vesilintujen poikastuottoon, vaikka urakka on suuri.

Supikoiran talvipesien kartoittaminen

Supikoiran käyttämiä luolia voi etsiä lumijälkiä seuraamalla, mutta myös sulan maan aikaan piilopaikkoja on mahdollista kartoittaa. Erityisesti keväällä eläimet liikkuvat aktiivisesti.

Supikoira käyttää mielellään mäyrien kaivamia luolia ja koloja. Mäyrällä on tapana kulkea samoja polkuja luolalta toiselle, jolloin luolien välille muodostuu polkuverkosto. Kun yksi luola on löydetty, voidaan polkuja pitkin kulkemalla löytää muut maaluolat ja makuupaikat. Polku on noin kämmenenlevyinen ja sen varrella olevat kivet ja kannot ovat yleensä kuluneet sammaleettomiksi. Kartoittaminen vaatii kärsivällisyyttä. Polun voi helposti kadottaa erityisesti hakkuuaukolla.

Löydetyt luolat merkataan karttasovellukseen, jonka jälkeen ne voidaan käydä säännöllisesti läpi ja tyhjentää supikoirista.

Pidempi versio videosta löytyy Metsästäjän vuosi -kanavalta (Youtube).

Maaluolien kunnostus takaa jatkuvuuden

Maaluolaan juroutunut supikoira joudutaan usein kaivamaan ulos luolasta. Kaivuun yhteydessä pesän alkuperäinen rakenne muuttuu, ja siitä tulee supikoirille vetoisa ja epämiellyttävä paikka. Pesän kunnostaminen kannattaa, sillä hyvin korjatussa luolassa supikoirapariskunnat viihtyvät myös tulevaisuudessa, ja ne saadaan poistettua vähemmällä työllä. Vaikka pesiä ei kunnostettaisi, supikoirat löytävät itselleen alueelta uuden pesäpaikan. Eri asia on, pysyvätkö pyytäjät jatkuvasti muuttavien supikoirien perässä. Maanomistajalla saattaa olla myös sanansa sanottavana, jos metsä näyttää pyyntien jälkeen taistelutantereelta.

Kunnostamien eli kansittaminen vaihtelee sen mukaan, millainen aukko on jouduttu kaivamaan maahan. Luola tai muu talvipesä pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaa, ja estämään valon ja vedon pääseminen luolan katosta sisälle. Kannen tukimateriaalina on käytettävä rankoja, jotka kantavat vähintään pyytäjän painon. Rankojen välit tiivistetään havuilla ja täytetään varovasti maalla. Kansi kannattaa merkata ranganpätkillä, jotta se voidaan helpommin löytää uuden lumen alta.

Mikä eläin luolassa?

Supikoirapariskunta asustaa usein mäyrän luolassa yhtä aikaa mäyrän kanssa. Tämä voi olla ongelma, jos halutaan pyytää pelkkää supikoiraa, eikä tassunjälkien perusteella voida olla varmoja mäyrän olemassaolosta.

Aktiivisella mäyränpesällä on kuitenkin muutama ominaispiirre, josta voi päätellä mäyrän olevan paikalla. Mäyrät ovat siistejä ja innokkaita kaivamaan. Niiden pesän edustalla on tavallisesti ennen talviunille siirtymistä kaivettu maakasa sekä pesän pehmikkeenä käytettyä heinää ja muuta kasvillisuutta, jotka ne aika ajoin kantavat pesän ulkopuolelle.

Vaikka mäyrä hylkäisi pesäluolaston, voi supikoira edelleen käyttää sitä hyödykseen. Tällöin pesäluolaston suulta puuttuvat mäyrälle tyypilliset maakasat sekä pesästä siivotut pehmikkeet. Supikoiralla on myös hyvin ominainen haju, jonka voi usein haistaa supikoiran asuttaman pesän suulta.

Kettu käyttää myös luolia pesänään, mutta ketunkolot on helppo tunnistaa tassunjälkien perusteella ympäri vuoden. Ketunpesän ympäriltä löytyy yleensä myös ruuantähteitä ja luita, joita se on kalunnut.