Peuraa poluilta

Suuri osa Suomen valkohäntäpeurasaaliista metsästetään ruokinnoilta. Varsinaissuomalainen Taneli Sinisalo on kuitenkin pyytänyt valkohäntäpeuraa vuosikausia valtaosin kulkureiteiltä ja luonnollisilta ruokailualueilta.

Teksti Antti Saarenmaa Kuvat Taneli Sinisalo

Julkaistu17.11.2022

YouTube-sarjaa Peuran Jäljillä tuottavan Taneli Sinisalon mukaan peurojen elämä pyörii makuu- ja ruokailualueiden ympärillä.

– Kuljen kiikaroiden ja tarkkaillen aukeita. Katson, missä peurat ruokailevat ja lähden siitä etsimään polkuja, joita peurat ovat käyttäneet kulkiessaan makuualueiltaan ruokapaikoille. Näitä reittejä peurat kulkevat päivittäin, Sinisalo kertoo.

Lähes kaikkien aukeiden reunoja kiertää metsän puolella polku aukean laidan suuntaisesti. Peurat tulevat harvoin suoraan peltoon. Yleensä ne kulkevat jonkin matkaa pellon reunan suuntaisesti pysähtyen välillä arvioimaan peltoa ja mahdollisia uhkia ennen avoimelle uskaltautumista.

– Kiima-aikana polut ovat kuumia paikkoja peurapukkien jahtaamiseen, sillä pukit kulkevat pellon reunan suuntaisesti haistaakseen pellolla olevia naaraita, Sinisalo täydentää.

Löytäessään aktiivisessa käytössä olevia polkuja Sinisalo asettuu ajankohdan mukaan vahtimaan joko lähelle ruokailu- tai makuualuetta. Mikäli monta polkua risteytyy, hän saattaa jäädä lähelle risteystä vahtimaan useita polkuja. Parhaiden polkujen paikallistaminen vaatii seuraamista ja havainnointia, missä Sinisalo käyttää apuna myös riistakameraa.

Sinisalo asentamassa riistakameraa takanaan kulkevan kuusikkoa reunustavan polun seuraamiseksi.

Makuualueet vai ruokailualueet?

Sinisalon mukaan peura on hyvin säännöllinen ruokailija. Päivämakuualueellaan se syö jonkin verran makuualueensa ympäristössä. Illan lähestyessä se siirtyy pääruokailualueille, jossa se syö sekä hämärän saapuessa että pariin otteeseen yön aikana. Aamun lähestyessä eläin siirtyy takaisin päivämakuualueilleen.

– Iltahämärissä tapahtuva ruokailu on kuitenkin peuran tärkein tankkaushetki, Sinisalo korostaa.

Jos keli on huono, peura pysyttelee pois aukeilta pahimman tuulen ja sateen ajan ja paikkaa ravintovajeensa kelin parantuessa. Kovan tuulen ja sateen helpottaessa metsästäjän kannattaa olla lähellä iltaruokailualuetta.

Sinisalon havaintojen mukaan kylmän ilmarintaman saapumista edeltävä ilta ja ensimmäinen kylmä ilta ovat aktiivisia ruokailuhetkiä.

– Metsästyspaikan valitsen usein vuodenajan ja peuran kiima-ajan läheisyyden mukaan. Normaalisti en suosi aamukytiksiä, mutta kiima-aikana kyttäilen aamuisin kulkureiteillä lähellä makuualueita ja iltaisin lähellä ruokailualueita, Sinisalo sanoo.

Jahti on paras ajoittaa niin, että metsästäjä on peuraa vastassa, eikä pyrkiä alueelle, jossa peurat jo ovat. Metsästettäessä kulkureittien varrella päästään riistalaukaus usein ampumaan hyvässä valossa, sillä peurat tekevät siirtymää usein jo valoisan aikaan.

Ajoissa odottamassa

Sinisalo ei harrasta aamujahteja makuualueiden läheisyydessä kiima-ajan ulkopuolella. Hän ei koe sitä yhtä tuottoisaksi kuin lähellä ruokailualuetta kyttäämistä. Kiima-aikana palkinto peurapukin muodossa kuitenkin houkuttelee liikkeelle aamulla. Pukki saattaa kulkea pitkin polkuja koko päivän etsiessään sopivaa naarasta.

– Kiima-aikana käytän koko päivän hyödykseni, Sinisalo kertoo.

Sinisalo pyrkii olemaan valmiina aamupassissa jo pimeässä. Makuualueiden lähellä metsästettäessä peurat ilmaantuvat alueelle usein, kun on jo valoa. Sinisalo haluaa pelata varman päälle ja antaa metsästyspaikan rauhoittua.

Iltapassiin hän siirtyy usein niin, että on valmiina jo pari tuntia ennen auringonlaskua. Peuran aktiivisuuspiikki sijoittuu hämärään, mutta joskus ne aktivoituvat jo aiemmin. Ajoituksen lisäksi on tärkeää sijoittautua peurojen oletettua tulosuuntaa nähden alatuuleen.

Katselukiikarit tärkein väline

Sinisalo metsästää suurimmaksi osaksi puupassista jousella. Puupassi soveltuu myös kiväärijahtiin, sillä ampumasuunta on ylhäältä alas. Piilokojuja hän käyttää metsästäessään ruokailupellolta. Hän pyrkii pystyttämään kojun pellon laitaan ainakin viikkoa ennen jahtia, jotta peurat tottuvat siihen.

Tärkeimpänä välineenä Sinisalo mainitsee laadukkaat katselukiikarit. Peura on havaittava ennen kuin peura huomaa metsästäjän. Kiikarit mahdollistavat myös valikoivan metsästyksen.

Näkymät puupassista lähellä makuupaikkoja kiima-aikana marraskuussa.

Kulkureiteiltä metsästämisen edut

Kulkureiteiltä metsästettäessä riistalaukaukset päästään ampumaan usein hyvässä valossa ja laukausmatkat pysyvät lyhyinä. Metsästys on mahdollista myös huonossa säässä, jolloin peurat eivät tule aukeille.

– Peura on usein varautunut saapuessaan ruokailualueelle, mutta kulkureiteillä, erityisesti makuualueiden lähettyvillä ne eivät ole yhtä säikkyjä. Lisäksi metsässä, peurojen luontaisilla elinalueilla havainnointi opettaa enemmän kuin havainnointi pelkästään ruokailupaikoilla, Sinisalo toteaa.


Mitä jos ruokinnalta metsästäminen lopetettaisiin?

Ruokinnalta metsästämisen lopettaminen muuttaisi nykymuotoista valkohäntäpeuran metsästystä. Moni uskoo, että se vaikeuttaisi metsästystä, mutta Sinisalo ei usko yksiselitteiseen lopputulokseen.


 

Peura ei ole ylensyöjä. Jos peura tarvitsee iltaruokailussa ämpärillisen ruokaa, kuinka kauan sillä menee ruokamäärän keräämiseen laajalta luonnolliselta ruokailualueeltaan verrattuna saman ruokamäärän syömiseen laarista? Pohjoisamerikkalaisten tutkimuksien mukaan ruokintapaikat lisäävät pimeäaktiivisuutta, sillä peura lykkää ruokailuhetkeään. Kun yhtälöön lisätään pistemäinen pyyntipaine ruokintapaikalla, pakottaa se peuroja ajoittamaan aktiivisuutta jatkuvasti myöhempään ja pimeämpään.

– Uskon, että ruokinnalta metsästämisen lopettaminen muuttaisi radikaalisti valkohäntäpeuran metsästystä, mutta lopulta lisäisi peurojen päiväaktiivisuutta ja lieventäisi voimallisen ruokinnan aiheuttamia ongelmia, Sinisalo pohtii.

Sinisalo uskoo, että ruokinnan lopettaminen vaatisi sopeutumista ja uuden oppimista, mutta lopputuloksena valkohäntäpeuran metsästäminen voisi jopa helpottua.

Eräksi jäänyt vasa.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!