Saksanhirven väritys vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta peräpeili säilyy koko ajan vaaleanruskeana tai lähes valkoisena. Peräpeili ulottuu hännän yläpuolelle. Häntä on lyhyt.

Ole varovainen! – Tähtäimessäsi saattaa olla rauhoitettu saksanhirvi

Saksanhirviä saattaa esiintyä lähes koko Suomessa. Metsästäessä pitää siis olla hyvin tarkkana lajintunnistamisessa. Saksanhirvi on rauhoitettu ja sellaisen kaataminen on rikoslaissa säädetty metsästysrikos.

Teksti Mikael Wikström Kuvat Matti Erola, Shutterstock, Asko Hämäläinen, Getty Images, Jani Kurkisuo-Pohjoisaho

Julkaistu30.8.2022

Uskossa, että kyseessä on ollut joku toinen laji, on kaadettu aika paljon saksanhirviä vahingossa. Tunnettuja tapauksia Suomesta on vuosilta 1972, 2015 ja 2020. Tuorein tunnettu tapaus oli Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, kun 1½-vuotias, 4-piikkinen uros pääsi hengestään metsäkauriina. Vuoden 2015 tapaus oli Savonlinnassa Etelä-Savossa, kun 2½-vuotiaan 9-piikkinen uros kaadettiin hirvenä. Vuonna 1972 kaadettiin aikuinen naaras.

Saapujia Ruotsista ja Venäjältä

Pieni määrä saksanhirviä on vaeltanut Suomeen Ruotsista ja Venäjältä 2000-luvulla. Suomessa on tavattu sekä naaraita että uroksia, puolitoistavuotiaita että vanhempia yksilöitä. On mahdollista, että Suomen puolella rajaa on syntynyt vasoja, mutta vasakuvia ei tiettävästi ole tallentunut riistakameroihin. Lisääntymisiä on joka tapauksessa tapahtunut Venäjän rajan läheisyydessä, joko Suomen tai Venäjän puolella, ainakin vuosina 2019 ja 2020.

Saksanhirvet, jotka ovat tulleet Suomeen, vaikuttavat liikkuvan laajoilla alueilla. Eniten havaintoja on tehty Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa, mutta saksanhirviä on tavattu myös Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Oulussa.

Suomessa voisi olla vakiintunut saksanhirvikanta

Saksanhirvi on osa alkuperäistä eläimistöä kaikissa Suomen naapurimaissa ja ilman ihmisen vaikutusta Suomessa olisi todennäköisesti pitkään ollut vakiintunut saksanhirvikanta.

Saksanhirvi lisääntyy ja levittäytyy hitaasti ja on siksi hyvin herkkä metsästykselle ja muulle kuolleisuudelle. Päinvastoin kuin hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris, jotka yleensä saavat useita jälkeläisiä, saksanhirvinaaraat synnyttävät vain yhden vasan vuodessa.

Suomessa on havaittu saksanhirviä ainakin kahdeksalla riistakeskusalueella. Karttaan on merkitty viime vuosien tunnetut saksanhirvihavainnot. Riistakamerakuvia ja havaintoja saksanhirvistä otetaan vastaan osoitteeseen: mikael.wikstrom@riista.fi.

Hävitettiin lähes koko Euroopasta

Saksanhirvi oli hyvin yleinen ja runsas laji Euroopassa, ennen kuin ihminen rupesi muokkaamaan maisemaa ja käyttämään tehokkaita pitkän etäisyyden aseita. Se alkoi varsijousella, joka yleistyi 1200- ja 1300-luvuilla ja jatkui tuliaseilla, jotka yleistyivät 1600-luvulta lähtien.

Saksanhirvet hävitettiin suuresta osasta Eurooppaa ihmisen toimesta, lähinnä 1700- ja 1800-luvuilla. Norjasta saksanhirvet hävisivät 1700-luvulla, lukuun ottamatta muutamia länsirannikon saaria. Ruotsista ne tapettiin sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä, pois lukien pieni noin 50 yksilön esiintymä Skånessa. Tanskassa oli enää vain muutamia satoja saksanhirviä Jyllannissa 1800-luvun loppupuolella. Virosta, Latviasta ja Venäjän länsiosista saksanhirvet hävisivät jo viikinkiajalla.

Palauttaminen

Naapurimaissamme, ja Euroopassa ylipäätään, on tehty paljon työtä saksanhirven palauttamiseksi. Hankkeet ovat olleet samankaltaisia kuin Suomessa toteutetut metsäpeuran ja metsäkauriin palautusistutukset.

Kaikki nykyään muun muassa Virosta, Latviasta ja Liettuasta tavattavat saksanhirvet perustuvat palautusistutettuihin emoeläimiin. Mittavia istutuksia on tehty myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, kuten lähes kaikissa Euroopan maissa.

Suomessakin istutettiin saksanhirviä Uudenmaan Inkooseen 1930- ja 1960-luvuilla. Saksanhirvet pärjäsivät hyvin ja niitä myös metsästettiin. Turhan tehokkaan metsästyksen johdosta kanta pieneni, joten saksanhirven ampuminen oli kiellettyä 1970-luvun jahdeissa. Syksyn 1972 jahti oli kohtalokas saksanhirvikannalle, kun viimeinen naaras ammuttiin vahingossa. Ennen jahtia oli annettu selkeitä ohjeita ampujille, mutta ampuja ei ilmeisesti jaksanut erotella saksanhirveä sallituista kuusipeuroista ja mufloneista.

Kannat kasvaneet huomattavasti naapurimaissa

Perämeren pohjoispuolella Ruotsissa, lähellä Suomen rajaa, on harva mutta vakiintunut ja tuottava saksanhirvikanta. Ruotsalaisten metsästäjien mukaan kanta tulee kasvamaan ja todennäköisyys siihen, että lisää saksanhirviä tulee Suomeen kasvaa. Ruotsalaisen saksanhirvikannan koko arvioidaan 30 000 yksilöksi ja saalis on viime vuosina ollut 10 000 eläimen paikkeilla.

Norjassakin saksanhirvet ovat lisääntyneet paljon viime vuosina. Viime kaudella Norjassa kaadettiin 52 800 saksanhirveä ja kannan koko arvioidaan 200 000 – 250 000 eläimeksi.

Tanskan kanta on arviolta 25 000 yksilöä ja vuotuinen saalis on noin 10 000 saksanhirveä. Virossa on yli 10 000 saksanhirveä ja saalis lähes 3 000 eläintä. Latvian saksanhirviä on noin 60 000 ja saalis yli 10 000 vuositasolla.

Tarkkana ennen laukausta

Saksanhirvi on Suomessa rauhoitettu. Maassamme saattaa olla ehkä vain kymmenkunta yksilöä, joten näiden elossa pitäminen on tärkeää! Metsästyksen yhteydessä pitää olla erityisen varovainen, ettei saksanhirveä vahingossa kaadeta. Tähän on kaksi syytä; juridiset seuraukset ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen.

Vaikka olisi riski, että joku yksilö aiheuttaisi vahinkoa, suojelutoimenpiteitä suositellaan. Pyyntiluvan tai poikkeusluvan hakeminen ja myöntäminen on viimeinen ratkaisu sen jälkeen, kun on todettu, ettei ole muita tyydyttäviä ratkaisuja.

Hirvilehmän peräpeilissä on vaalea juova lyhyen hännän alla. Muuten peräpeili on tumma.
Metsäkauriin peräpeili on syksyisin ja talvisin vaalea, melkein valkoinen. Naaraan peräpeilissä olevat pitkät karvat näyttävät lyhyeltä hännältä.
Valkohäntäpeuran peräpeili on hännän alla lähes valkoinen. Pitkän hännän yläpuoli on harmaanruskea.
Kuusipeuran peräpeili näyttää lähes M:ltä. Pitkän hännän yläpuoli on musta, kuten peräpeilin ulkoreunat. Hännän alapuoli on lähes valkoinen.

Lisää samasta aiheesta

Pennusta pyytökoiraksi – osa 1

Pentulaatikosta uuteen kotiin

30.8.2022
Aseturvallisuuden neljä sääntöä

Sääntö 4 – Ole varma kohteesta

30.8.2022
Metsästäjän varusteet

Hirvieläinten kaaveet

30.8.2022