Myrkkysyötit – tuomio metsästysrikoksesta

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies.

Metsästäjän katsottiin metsästäneen kiellettyä pyyntivälinettä käyttäen rauhoitettua eläintä tahallisesti, minkä vuoksi Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi metsästäjän metsästysrikoksesta. Törkeä metsästysrikos katsottiin kuitenkin jääneen asiassa näyttämättä.

Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä metsästysrikoksesta

Syyttäjän mukaan metsästäjä oli tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta metsästänyt käyttäen metsästyslaissa kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää sekä metsästänyt vastoin metsästyslaissa tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta taikka ilman poikkeuslupaa.

Syyttäjän mukaan metsästäjä oli sekoittanut hankkimiaan myrkkyjä jauhelihaan ja asettanut niitä maastoon tarkoituksenaan tappaa, vahingoittaa tai ainakin hätyyttää luonnossa esiintyviä susia pois alueelta. Syyttäjä näytti, että metsästäjä oli pyyntitarkoituksessa etsinyt maastossa havaintoja susista ja susien jättämistä jäljistä minkä lisäksi hän oli etsinyt keskustelupalstoilta tietoja susihavainnoista tarkoituksenaan löytää sopivia sijoituspaikkoja myrkkysyöteille. Syyttäjän mukaan teko toteutettiin myös erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, teon kohteena oli suuri määrä riistaeläimiä, teko toteutettiin erityisen suunnitelmallisesti ja teko johti useamman suden kuolemaan ja vahingoittumiseen. Lisäksi teko kohdistui pitkään ajanjaksoon ja teolla aiheutettiin vaaraa muille luonnonvaraisille eläimille. Käytetyt myrkyt aiheuttavat hitaan ja tuskallisen kuoleman.

Metsästäjä kiisti

Metsästäjä kiisti rikoksen kokonaisuudessaan. Metsästäjän mukaan hän oli liikkunut alueella huoltamassa autoaan, ja paluumatkalla hän oli huonovointisuuden vuoksi hakeutunut maastoon oksentamaan. Hän ei asettanut myrkkysyöttejä.

Käräjäoikeus punnitsi

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella käytetyt myrkyt aiheuttavat nieltyinä kuoleman, joka ei välttämättä ole välitön. Syyttäjä ei kuitenkaan ollut esittänyt riittävästi näyttöä siitä, minkälaisia seurauksia eläimelle aiheutuu syytteessä tarkoitettujen myrkkyjen nielemisen jälkeen ennen kuolemaa. Tämä olisi ollut tarpeen, jotta käräjäoikeus voi arvioida eläimelle aiheutuvaa kärsimystä ja sen laatua. Näin ollen asiassa jäi törkeän tekomuodon osalta näyttämättä, että rikos olisi tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla.

Törkeän tekomuodon tunnusmerkistöön kuuluu myös erityinen suunnitelmallisuus, joka käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä. Syyttäjä ei näyttänyt, että teon kohteena olisi ollut suuri määrä eläimiä eikä käräjäoikeus siksi pitänyt rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Käräjäoikeus katsoi, että metsästäjän menettely oli näytetty toteen rikoslain edellyttämällä tavalla siten, ettei siitä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Metsästäjä oli menettelyssään käyttänyt kiellettyä pyyntitapaa ja metsästänyt eläintä, joka on aina rauhoitettu. Metsästäjän toiminta oli metsästyslain tarkoittamaa metsästämistä. Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että metsästäjän ajoreitin valinta olisi johtunut pahoinvoinnista.

Käräjäoikeus tuomitsi metsästäjän metsästysrikoksesta 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen aiemman rikostaustan puuttuessa, metsästyskieltoon kahdeksi vuodeksi sekä luovuttamaan metsästyskorttinsa riistanhoitoyhdistykselle.

Hovioikeus pysytti tuomion

Metsästäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen vaatien syytteen ja liitännäisvaatimusten hylkäämistä. Toissijaisesti hän vaati rangaistuksen lieventämistä sakkoon tai vankeusrangaistuksen lyhentämistä sekä metsästyskiellon lyhentämistä. Uusina todisteina metsästäjä vetosi lääkärinlausuntoon tarkoituksenaan toteennäyttää sairastumisensa ja huono terveydentilansa esitutkinnan aikana sekä karttapiirroksen. Lisäksi hän pyysi, että hänen nimeämiään todistajia kuultaisiin oikeudessa.

Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa, koska esitetyt seikat eivät osoittaneet perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta. Käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettu.