Metsästystä kunnostetulla kosteikolla

Joni Pirhonen ja Kalle Leemet ovat aamun tunteina kuljettaneet kojunsa, kaaveet ja irlanninsetteri Alitan saareen keskelle Pääjärven kunnostettua kosteikkoa. Viimeiseen kanoottikuormaan pääsevät toimittaja ja kuvaaja, sillä ilman venekyytiä Pirhosen ja Leemetin sorsastuspaikkaan ei pääse.

Saari antaa periksi jalan alla ja vettä on vähintään nilkkaan saakka. Kojun pohjaksi on kuljetettu kuormalava.

– Kun kosteikko kunnostettiin, veden pintaa nostettiin noin metrillä ja se sai nämä kaivamattomat alueet irtoamaan pohjasta. Myrskyllä saaret voivat liikkua ja viime vuonna tämän metsästyspaikan ympäristö oli ihan eri näköinen, Pirhonen kertoo.

Kunnostus on ollut sanalla sanoen mittava. Auki on kaivettu 42 hehtaaria. Kaivinkone teki työtä useampana talvena, jotta kilometrien pituinen reunavalli muodostui umpeen kasvamassa olleesta järvestä.

Kauden avaukseen kosteikolle on kokoontunut kymmenkunta metsästäjää Kauhavan Alakylän Metsästysseurasta ja Härmän metsästysyhdistyksestä. Pirhonen kuuluu seuroista ensin mainittuun, Leemet on jahdissa päiväkortilla.

Satoja sorsia

Kello 12.00 kuuluvat ensimmäiset laukaukset kaukaisuudesta. Kosteikolla on hetken hiljaista, mutta sitten alkaa tapahtua. Kojussa päät kääntyilevät Pirhosen ja Leemetin arvioidessa sopivaa tilaisuutta riistalaukaukseen. Lintuja on ilmassa jatkuvasti ja seurattavaa on hetkittäin niin, että kokenutkin vesilinnustaja häkeltyy.

– Liian kaukana, kuuluu kojusta toistuvasti.

Kirkkaassa ja kauniissa säässä vesilinnut lentävät tunnetusti korkealla, ja niin nytkin. Kun lintuja on paljon, tilanteita väkisinkin syntyy ja niitä voi rauhassa odottaa. Vesilinnuille varta vasten rakennettu kosteikko vetää lintuja puoleensa ja se väistämättä luo metsästäjän kannalta suotuisia tilanteita.

Kun kiivain lento aavistuksen hiipuu ja Alita-koira on hoitanut saaliit talteen, Pirhonen ja Leemet kertovat lisää vesilintuparatiisistaan. Heitä ei tunnu haittaavan, vaikka haastattelun aikana sorsia pyyhältää hyvältäkin hollilta ja tilaisuuksia jää hyödyntämättä.

– Aloituksessa olemme täällä perinteisesti koko päivän, joten tilaisuuksia kyllä tulee, Leemet naurahtaa.

Vesilinnustusta hyvällä omallatunnolla

Pirhonen kertoo käyvänsä kosteikolla jahdissa yleensä kolme kertaa kauden aikana, vaikka periaatteessa voisi käydä vaikka joka ilta.

– Alkukaudella metsästäjiä on enemmän, loppukaudesta on rauhallista ja silloin kosteikko on enemmän muuttavien lintujen levähdyspaikka, hän kertoo.

Alueen kunnostustyö jatkui 2020-luvun puolelle, mutta lajisto on ehtinyt runsastua jo muutamassa vuodessa. Pääjärvellä pesii eri sorsalintujen lisäksi muun muassa nokikanoja, haikaroita ja lukuisa joukko erilaisia kahlaajia.

– Tarkkana saa metsästyksessä olla. Heinäsorsia ja taveja on paljon ja niistä saalis pääasiassa koostuu. Heinäsorsa on onneksi helppo tunnistaa ja pienemmät sorsat voi epävarmassa tilanteessa jättää ampumatta, Leemet toteaa.

Kysymykseen siitä, miten metsästys tällaisella kosteikolla poikkeaa muusta vesilinnustuksesta, heille tulee mieleen monta eroavaisuutta.

– Onhan tämä ympäristönä aivan erilainen, koska on rakennettu nimenomaan vesilinnuille ja niiden viihtyvyyttä ajatellen. Lajisto on selvästi monipuolisempi ja lintuja on paljon, koska kosteikko itsessään tuottaa niitä. Myös turvallisuus on täällä parempi, koska metsästäjät ovat hajallaan, eikä muutaman kymmenen metrin välein, kuten pahimmillaan jokivarsilla.

Saalis ei tietenkään ole sivuseikka. Pirhosella ja Leemetillä on siihenkin selkeä näkemys.

– Sellainen kolmesta neljään heinäsorsaa on meille täydellinen saalis ja täällä ne todellakin voi metsästää hyvällä omallatunnolla, Pirhonen sanoo.

Pääjärven kunnostettu kosteikko

Kauhavalla sijaitsevan Pääjärven umpeen kasvaminen on ollut tosiasia jo kauan. Tilanteeseen yritettiin saada muutosta vuosikymmeniä ja lopulta, kun asiat loksahtivat kohdalleen, alkoi tapahtua.

Pääjärven kunnostuksen vastuuhenkilöksi lupautui riistamestari Mika Hopiavuori, ja tulosta syntyi Pohjanmaan Ely-keskuksen, Kauhavan kaupungin ja Sotka-kosteikot-hankkeen tuella. Laajat kunnostustyöt tehtiin talvina 2019–2021 kaivinkonetyönä ja nyt Kauhavan Alakylän Metsästysseura ja Härmän metsästysyhdistys saavat nauttia oman kosteikon tuottamasta vesilintusaaliista.

Metsästys on mitoitettu olemaan enintään puolet kosteikon poikuelaskennassa lasketusta poikastuotosta, jotta kosteikko on aidosti positiivinen vesilintukannoille. Merkittävä osa järvestä on vielä kunnostamatta. Jos rahoitus joskus järjestyy, ovat paikalliset valmiita saattamaan senkin vesilintujen paratiisiksi.

Videolla Mika Hopiavuori kertoo Pääjärven historiasta, kunnostamisesta ja tuloksista.