Metsästäjäkurssi kannattaa
Metsästäjän opas on paksu opus, ja moni saattaa tuntea pientä kauhua sitä ensi kertaa selatessaan. Nämäkö kaikki asiat pitäisi hallita?
Metsästäjän opas sisältää lajintunnistusta, lakipykäliä ja paljon muuta uutta asiaa, jos ei ole kasvanut metsästävässä perheessä tai muuten ennestään tutustunut oppaan aihealueisiin. Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen kannustaa arastelijoita.
– Kyllä kokeesta selviää, jos ei ihan takki auki tule paikalle, Laukkanen vakuuttaa.
– Metsästäjäkurssille osallistuminen parantaa tulosta taatusti, hän jatkaa.
Tiivis kurssikokonaisuus
Tutkintoon valmistava kurssi on erittäin tiivis kokonaisuus, jossa kokeen ja metsästämisen kannalta kaikkein tärkeimmät asiat kahlataan yksityiskohtaisesti ja selkeästi läpi. Jos ei omaa erinomaista itseopiskelukykyä, on erittäin suositeltavaa osallistua kurssille. Mielen pohjalle jää kuin itsestään ne asiat, joilla saa leiman paperiin.
Kurssia tai tutkintoa ei toki leiman takia tehdä, vaan ne sisältävät tarpeellisia tietoja kaikille metsästystä harrastaville. Erityisesti turvallisuuteen ja aseen käsittelyyn liittyvät asiat on oleellista hallita.
Ei aina äidinmaidossa
Helsingissä kurssilaisille tarjotaan matalan kynnyksen haulikkoharjoituksia kuutena päivänä. Koronan takia harjoitukset peruuntuivat, mutta kesällä haulikkotreenien pitäisi jatkua.
Aika moni pitelee kurssilla haulikkoa ensimmäistä kertaa.
– Ei se metsästys kaupunkilaiselle tule äidinmaidossa enää. Radalla opetetaan ihan alkeista lähtien, miten haulikkoa pidellään, turvallisuusasiat ja kokeillaan ampumista, Laukkanen kertoo.
Artikkelin kirjoittaja kävi kurssinsa vuosikymmeniä sitten, jolloin opas oli harmaakantinen ja mustavalkoinen. Hienoa, uusinta opasta selatessa tulee mieleen, että kurssille voisi mennä uudelleen. Vanhoille jahtaajille voisi järjestää kertausharjoituksen!
Tutkinnot ja kurssit jatkuvat koronan ehdoilla
Pandemian vuoksi keskeytyneet metsästäjätutkinnot ja niihin liittyvät koulutukset jatkuvat toistaiseksi koronasääntöjen ehdoilla.
– Valitettavasti tulee käymään niin, että turvavälien takia kaikki halukkaat eivät heti mahdu kursseille ja tutkintoihin, valittelee Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen.
Lisäksi suuri osa kouluttajista kuuluu ikänsä takia riskiryhmään, joten väkeä on vähemmän käytettävissä. Toisaalta turvavälien vaikutusta pyritään kompensoimaan lisäämällä tilaisuuksien määrää.
Laukkanen kertoo, että metsästäjätutkinnon osallistujamäärät ovat muutamia vuosia olleet nousussa. Mukaan tulee ilahduttavan paljon nimenomaan nuoria aikuisia metsästäjäksi haluavia.
– Paljon puhutaan metsästyksen ukkoutumisesta, mutta ainakin meillä Helsingissä mukaan tulee paljon etupäässä 20–30-vuotiaita, Laukkanen iloitsee.
Tuore metsästäjä: Koe tiukka mutta kohtuullinen
Aleksi Lokki kävi isänsä Tuomaksen kanssa metsästäjäkurssin juuri ennen koronaa. Hän ehti suorittamaan tutkinnon ennen taukoa, mutta hänen isänsä pääsee kokeeseen vasta kesän jälkeen.
Aleksi Lokki piti koetta haastavana, mutta ei mahdottomana.
– Kyllä siihen tuli opiskeltua. Ei ollut mikään läpihuutojuttu, mutta uskon kaikkien siitä halutessaan selviävän, hän toteaa.
Kun koeporukka odotti tuloksia, nousi jännitys käsin kosketeltavaksi.
– Kieltämättä siinä oli aika jännittynyt tunnelma. Onneksi tulos oli hyvä, Lokki muistelee.
Hänen kiinnostuksensa metsästysharrastukseen kasvoi hiljalleen. Perhe on aina viettänyt paljon aikaa luonnossa, esimerkiksi perhokalastuksen merkeissä. Kesäpaikan ympärillä kuhisee riistaa, mikä sai ajatuksen metsästämisestä heräämään.
– Luonnollinen lähiruoka kiinnostaa, mutta myös uudenlainen suhde luontoon. Riistanhoitotoimet kiinnostavat, sehän on luonnonhoitoa, Aleksi Lokki miettii.
Mitään lempparijahtimuotoa hän ei vielä osaa nimetä, mutta yksi asia on, jota hän kovasti haluaa päästä tekemään.
– Haulikkoammunta on sellainen juttu, joka todella kiinnostaa. Kun sen saisi hallintaan, hän haaveilee.
Niinpä. Siinä kun ei koskaan tule valmiiksi. Ja siinäpä sen viehätys osaltaan on.
