Ensiosuma

”Innostus on syttynyt ihan kunnolla”

Anna-Riikka Lahdenperä aloitti metsästyksen viime syksynä. Oikea hetki ensimmäiselle riistalaukaukselle ei tullut heti, mutta myöhemmin onnistumisen tunne oli sitäkin suurempi.

teksti Johanna Hellman kuva Anna-Riikka Lahdenperä

Julkaistu16.7.2020

Limingassa asuva Anna-Riikka Lahdenperä innostui metsästyksestä miehensä ja heidän hankkimansa yhteisen metsästyskoiran kautta. Hän suoritti kesällä metsästäjätutkinnon ja harjoitteli ampumaradalla. Hän päätyi aloittamaan teeristä, sillä lintuja todennäköisesti ilmestyy soitimelle ja ampumapaikkoja voi katsoa rauhassa.

Vierasluvan ostettuaan hän lähti miehensä kanssa heti kauden alussa suolle kyttäämään teeriä, joita pian ilmestyi sopivalle etäisyydelle.

-Jänistin! Sydän hakkasi niin lujaa, että se kuului viereenkin ja tunsin oikein adrenaliinin rysäyksen. Olin odottanut paljon, että pääsen itse ampumaan. Vaikka olin harjoitellut radalla, jännitti liikaa ja tunteet velloivat. Näin linnun selkeästi kiikarin läpi ja tiesin, että pitäisi ampua. Oli hyvä tilanne ja paikka. Halusin saada hyvän laukauksen. Päätin, etten ala kokeilemaan, kun jännitystä on niin paljon.

Uuteen yritykseen

Lahdenperä kokosi pari päivää kotona ajatuksiaan, kunnes lähti uuteen yritykseen. Hän oli kello kuudelta aamulla hyvissä asemissa suon laidalla. Puolitoista tuntia ehti kulua retkipatjalla aamukahvia hörppien, kunnes tuli uusi tilaisuus. Suolle oli ilmestynyt kolme teertä.

-Ekasta kerrasta ei jäänyt kammoa. Tuli sellainen olo, että nyt mä onnistun tässä. Jos osun ampumaradalla, niin osun täälläkin.

Lintu tippui heti. Laukaus oli tarkka, sillä kaikki lihat säästyivät. Lahdenperä suolisti linnun ensimmäistä kertaa.

-Sain harjoitella, ihan hyvin se sujui. Nykyään olen mieheni mukaan omalla tekniikalla parempi ottamaan teereltä nahalta kuin hän, Lahdenperä naurahtaa.

Lahdenperä jatkoi metsäkanalinnustuksen parissa läpi syksyn ja oli vähällä saada metsonkin ammuttua. Itsevarmuus kasvoi jopa kokeilemaan yksin latvalinnustusta, kun siihen oli mahdollisuus.

-Olen vuoden aikana kokenut paljon uutta. Ampumastani teerestä valmistin omenaisen teeripadan, josta lapsetkin tykkäsivät. En ollut koskaan aiemmin edes syönyt teertä. Mukava, että lapset oppivat arvostamaan riistaa ja luontoa. Tyttö on sanonut, että hänestäkin tulee metsästäjä.

Lahdenperän mukaan metsästyksessä hienointa on puhtaan, hyvän ravinnon hankkiminen luonnosta.

-Hieno vuosi ollut, kyllä innostus on syttynyt ihan kunnolla. En varmaan koskaan ole kokenut näin paljon uutta. Vaikea enää ajatella, etten metsästäisi. Tästä on tullut sellainen yhteinen juttu, jota on mukava tehdä.

Lahdenperä laskee jo tunteja syksyyn.