Annostelevassa ruokinta-automaatissa rehua on vain rajoitettu määrä, mutta se houkuttelee silti hyvin peuroja.

Houkutusherkut hirvieläimille
– tukiruokintaan tolkkua

Valkohäntäpeura- ja metsäkauriskantojen kasvaessa etenkin Lounais-Suomessa käydään keskusteluja hirvieläinten ruokinnan tarpeellisuudesta. Tukiruokinnalle ei alueella ole juurikaan tarvetta, joten massiivisista ruokinnoista tulisi siirtyä houkutteluruokintaan.

teksti Antti Rinne kuvat Antti Rinne, Jyri Rinne

Julkaistu9.9.2020

Riistanruokinta voidaan jakaa karkeasti houkutteluruokintaan ja riistanhoidolliseen tukiruokintaan. Houkutteluruokinta tähtää metsästyksen tehostamiseen houkuttelemalla eläimiä sopiviin paikkoihin ammuttavaksi sekä välttämään vahinkokohteiden läheisyyttä. Houkutteluruokinta on yleisesti hyväksyttyä sidosryhmien keskuudessa.

Harvan peura- ja kauriskannan alueilla riistanhoidollisella tukiruokinnalla on edelleen paikkansa, mutta sille ei ole juurikaan tarvetta tiheän kannan alueella lounaisessa Suomessa.

Houkutteluruokinta edellytys suurelle peurasaaliille

Kyttäyspaikat yleensä sijaitsevat ruokintapaikkojen läheisyydessä, jolloin ruokinnalle tulevista eläimistä valikoidaan sopiva saaliseläin kaadettavaksi. Eläimet ovat ruokintapaikalla rauhallisia, mikä mahdollistaa varman riistalaukauksen. Tämän takia ruokinta on välttämätön edellytys peurakantojen tehokkaaseen kannanhoitoon.

Houkuttelu- ja tukiruokinta eroavat ravinnon tarjoamisen määrässä ja ajankohdassa. Tukiruokinnassa ravintoa on runsaasti tarjolla koko syksyn ja talven, houkutteluruokinnassa selkeästi vähemmän ja lyhyemmän aikaa.

Rehua tarjolle, mutta rajallisesti

Miten houkutteluruokintaa kannattaisi harjoittaa, jos ei aina jaksa kantaa ämpärillistä viljaa ennen kytikselle menemistä?

Maailmalla on läjäpäin erilaisia ruokinta-automaatteja, joissa on isot säiliöt rehua vaivannäön säästämiseksi. Niissä on kuitenkin ongelmana, että rehua valuu kaukaloon sitä mukaa, kun sitä syödään. Jos ruokinnalla käy esimerkiksi 50 peuraa vuorokauden ympäri, niin rehun kulutus on hyvin suurta.

Automaatin tulisi siis syöttää vain tietty määrä rehua riippumatta siitä, paljonko syöjiä on.

Annosteleva ruokinta-automaatti

Kätevä ratkaisu ovat erilaiset automaattiset levitinyksiköt, jotka ajastimella syöttävät rehua halutun määrän. Levitinyksiköt maksavat 50–80 euroa ja sisältävät usein ajastimen. Tarjolla on valmiita automaatteja levitinyksikköineen, joita pystyy ohjaamaan kännykkäsovelluksella. Tällaisten laitteiden hinnat nousevat pitkälti toiselle tuhannelle.

Levittimeen säädetty syöttöaika ja teho kannattaa säätää ensin pieneksi, jotta rehua ei lennä kaukaloon liikaa ja tuki laitetta. Syöttöä voi lisätä sitä mukaa, kun eläimet alkavat syksyn aikana käydä ruokinnalla. Rehua ei kuitenkaan kannata tarjota liikaa. Ainoastaan sen verran, että eläimet oppivat käymään ruokinnalla säännöllisesti. Etelä-hämäläisellä ruokintapaikalla peuroja käy vuorokaudessa 4–10, jolloin rehua tarjotaan 2–4 kg/vrk.

Ajastimen voi säätää niin, että rehua syötetään hieman sen jälkeen, kun kytikselle olisi tarkoitus mennä. Jos lopputalvesta tulee runsasluminen ja keväällä on kovat hanget, voi syöttöä lisätä tarvittaessa.

Automaatin lisäksi voi ruokintapaikalla pitää kohtuullisen määrän juureksia tai heinää. Kovilla keleillä kannattaa rehun lisäksi tarjota AIV-rehua, jota eläinten ruuansulatus pystyy hyvin sulattamaan.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Esimerkkirakennelmat

Levitinyksikön ympärille rakennetaan esimerkiksi vanerista tai isosta muovitynnyristä seinät, päälle säiliö ja alapuolelle kaukalo.

Kun ajastin pyöräyttää levitinyksikköä haluttuna aikana, lentävät jyvät seiniä päin ja tippuvat kaukaloon.
Säiliö kannattaa rakentaa riittävän suureksi, jotta sitä ei tarvitse käydä täyttämässä jatkuvasti.

Villisikaa ajatellen kaukalo on hyvä tehdä riittävän korkeaksi, jotta siat eivät siitä yllä syömään.

Levittimeen liitetään joko 6 V tai 12 V akku. Osassa on aurinkokenno mukana pidentämään akun kestoa.

Ruokinta-automaatin voi tehdä 200 litran muovitynnyristä. Periaate on sama kuin vanerista tai laudasta tehdyssä automaatissa: päälle säiliö, väliin jyväviska ja alle kaukalo.

 

Sähköisesti ohjattu ruokinta-automaatti

  • Runko kestopuu 48*98 mm sekä 44*44 mm, kaukalo 25*95 mm
  • Seinät, siilon ja kaukalon pohjat 9 mm sileää filmivaneria
  • Katto maalattua peltiä
  • Siilon tilavuus noin 270 litraa, mahtuu noin 160 kg kauraa
  • Levitinyksikkö digitaalisella ajastimella ja aurinkokennolla
  • 12 V auton akku