Hajustetta ja riistakameroita
Osa 3 – Supikoiraindeksi
Oletko joskus pohtinut, miten jahtiporukkanne pyyntiponnistukset vaikuttavat alueen supikoirakantaan? Kiinnostaisiko sinua vertailla, miten supikoira-aktiivisuus vaihtelee pyyntialueiden välillä? Muun muassa näihin kysymyksiin voidaan vastata supikoiraindeksin avulla.
Supikoiraindeksin avulla voidaan seurata supikoira-aktiivisuuden vuosittaista muuttumista tietyllä alueella. Indeksi kuvastaa sitä, kuinka paljon alueella liikkuu supikoiria vielä pyyntikauden jälkeen. Toisin sanoen, kuinka onnistunut alueen petopoisto on ollut.
Ensin valitaan koealue
Koealueina mielenkiintoisimpia ovat paikallisesti arvokkaiden lintuvesien ja kosteikkojen lähialueet, koska niissä supikoirat aiheuttavat merkittävimmät linnustovahingot. Maatalousympäristöt ovat myös supikoirien suosiossa.
Kohdealueen rajaus kannattaa suunnitella ennen maastoon lähtemistä. Alueen koko vaikuttaa tarvittavan välineistön ja käsiteltävän kuva-aineiston määrään.
Hajuposti
Käytännön toteutukseen tarvitaan tehokasta pienpetohajustetta sekä mustavalosalamalla varustettuja riistakameroita. Pienpetohajusteen tarkoitus on houkutella alueen supikoirat näyttäytymään riistakameralle. Tätä hajusteen ja kameran yhdistelmää kutsutaan hajupostiksi.
Hajupostit sijoitetaan vähintään 500 metrin maayhteyden päähän toisistaan. Tällöin esimerkiksi neljällä hajupostilla saadaan katettua noin 100 hehtaarin alue.
Kokeen suunnittelu ja toteutus
Ennen kuin hajuposteja lähdetään tekemään maastoon, niiden paikat merkitään kartalle. Näin voidaan olla varmoja siitä, että hajupostit ovat riittävän etäällä toisistaan. Tavoitteena on kuvata talvesta selvinneitä aikuisia supikoirayksilöitä. Oikea aika kenttätyölle on touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin supikoiranpennut eivät ole vielä lähteneet pesästä.
Hajupostiin tarvitaan noin 25 cm mittainen puutikku ja nyrkinkokoinen kivi. Tikku ja kivi hajustetaan pienpetohajusteella, jonka jälkeen tikku laitetaan kohdepaikalle pystyyn kiven viereen. Tämän jälkeen riistakamera asennetaan kuvaamaan postia siten, että kävijöiden erottaminen kuvasta käy mahdollisimman helposti.
Hajuposteja seurataan riistakameroilla viiden päivän ajan, jonka jälkeen muodostetaan tulokset. Supikoiraindeksistä saadaan vuositasolla vertailukelpoinen, jos hajupostit perustetaan aina samoille paikoille.
Indeksin muodostaminen
Hajuposteilta kuvattujen supikoirien määrän avulla lasketaan supikoirien vuosittainen indeksiarvo. Supikoiran yksilöinnissä käytetään puolen tunnin sääntöä. Toisin sanoen supikoirat katsotaan erillisiksi yksilöiksi, mikäli supikoiran kuvien välillä on kulunut yli puoli tuntia. Jos yksittäisestä supikoirasta tulee puolen tunnin sisällä 20 kuvaa, eläin tulkitaan yhdeksi supikoiraksi.
Indeksi lasketaan kaavalla: kuvatut supikoirat / hajupostien määrä / vuorokausien määrä (5 vrk). Jos neljältä hajupostilta on saatu viiden vuorokauden aikana 24 erillistä supikoiran kuvaa suoritetaan laskutoimitus: 24/4/5 = 1,2. Tämän alueen supikoiraindeksi on siis 1,2.
Seuraa muutosta
Supikoiraindeksillä voidaan havainnoida koealueen supikoira-aktiivisuuden muutosta, mikäli koe toistetaan vuosittain samanlaisena.
Indeksin muutosta on erityisen mielenkiintoista seurata, jos koealueen metsästyspaine kasvaa. On palkitsevaa selvittää indeksi pyytämättömiltä alueilta ennen ja jälkeen pyyntien. Kokeella saa hyvän käsityksen siitä, miten pyynti vaikuttaa alueen supikoira-aktiivisuuteen. Vähäisempi aktiivisuus tarkoittaa vähemmän tuhottuja linnunpesiä.
| Vuosi | Supikoiraindeksi | Huomiot |
| 2017 | 2,1 | Uuden alueen testaaminen |
| 2018 | 1,5 | Kausi pyydetty kolmella kanuloukulla |
| 2019 | 0,6 | Kausi pyydetty kanuilla ja pystärillä |
| 2020 | 1 | Alueen omistaja kielsi pyynnin alueella |
Riistanhoidollinen työkalu
Supikoiraindeksillä on havaittu olevan merkittävä yhteys supikoiran aiheuttaman munasaalistuksen määrään ja täten se on hyödyllinen työkalu myös riistanhoidollisessa mielessä.
