Lupahallinto kehittyy – kysymyksiä ja vastauksia

Miksi lupapäätösten hinnat ovat niin korkeat? Rahastaako riistakeskus luvilla?

Lupapäätösten hinnat perustuvat maksuperustelakiin sekä maa- ja metsätalousministeriön joka toinen vuosi antamaan asetukseen, joka koskee Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuja. Maksuperustelain 6 §:n mukaan julkisoikeudellisista suoritteista perittävän maksun tulee kattaa suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kokonaiskustannukset (omakustannusarvo).

Lupatyyppikohtaiseen hintaan vaikuttavat asetetut velvoitteet sekä oikeusratkaisut ja -käytännöt, jotka määrittävät päätöksiin käytettävän työn määrää. Myös digitaalisten palvelujen ylläpito ja kehittäminen tuottavat kustannuksia, jotka vaikuttavat päätösten hintoihin. Sähköistymisen myötä hinnat voivat myös laskea, kuten esimerkiksi hirvieläinlupapäätösten osalta on käynyt. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on varmistaa, että lupapäätöksistä aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina ja vastaavat päätösten edellyttämää laatutasoa.    

Miksi metsästysalueen määrittelyn yhteydessä ja hakuprosessin aikana ei tule näkyviin naapureiden alueet ja siten ei ole mahdollisuutta tarkistaa päällekkäisyyksiä?

Keskeneräinen hakemus ja hakemuskartat eivät ole julkisia asiakirjoja. Hakemusten käsittelyn yhteydessä riistakeskus lähettää tarvittaessa selvityspyynnön hakijoille Oma riista -palvelun kautta. Tällöin hakijat näkevät alueet, joissa on esimerkiksi päällekkäisyyksiä naapureiden kanssa ja voivat selvittää epäselvyydet sekä päivittää kartat tulevan kauden metsästystä ja seuraavia hakukierroksia varten.