Rikos ja rangaistus

Ei lupaa aikuiselle hirvelle – tuomio tuli

Kuva Antti Yrjölä

Julkaistu17.11.2022

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies Applex asianajotoimistosta.


 

Metsästäjä oli vasan haavakkojahdin yhteydessä kaatanutkin hirviemän. Metsästysseuralla oli jahdin alkaessa ollut jäljellä ainoastaan yksi vasan lupa. Syyttäjä vaati metsästäjälle sakkorangaistusta metsästysrikoksesta, aikuisen hirven lupamaksua sekä kaadetun hirven lihojen myynnistä saatujen varojen menettämistä valtiolle. Lisäksi syyttäjä vaati metsästäjän määräämistä vuoden mittaiseen metsästyskieltoon.

Metsästäjä oli osallistunut hirvenmetsästykseen, jossa seurueella on ollut oikeus pyytää enää yksi vasa. Metsästäjä oli ampunut vasaa, joka oli kuitenkin jäänyt haavakoksi. Metsästäjä oli siirtynyt koiran haukussa olleiden vasan ja sen emän eteen passiin. Hän oli tehnyt havainnon hirvistä, jolloin vasa oli kulkenut edellä.

Hirvet olivat olleet hetken näköesteen takana ja metsästäjä oli ampunut kuolettavan riistalaukauksen hirven tultua esiin näköesteen takaa olettaen tämän olevan haavoittunut vasa. Ammuttu hirvi oli kuitenkin ollut aikuinen naarashirvi, joka tuossa vaiheessa oli kulkenut vasansa edellä. Metsästäjä oli siten metsästänyt oikeudettomasti ilman hirvieläimen pyyntilupaa.

Metsästäjä ei kiistänyt

Metsästäjä suostui asian käsittelyyn ilman pääkäsittelyn järjestämistä, mutta pyysi vuoden pituisen metsästyskiellon kumoamista. Syyksilukeminen perustui metsästäjän tunnustamiseen, jonka oikeellisuutta ei ollut aihetta epäillä. Metsästäjä oli teonkuvauksen mukaisesti osoittanut menettelyllään ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä. Käräjäoikeus hyväksyi syyttäjän vaatimukset ja katsoi menettelyn olleen törkeän huolimatonta.

Metsästäjä valitti hovioikeuteen

Metsästäjä haki käräjäoikeuden tuomioon muutosta hovioikeudesta. Valituksessaan hän katsoi syyllistyneensä metsästysrikkomukseen ja vaati metsästysrikosta koskevan syytteen hylkäämistä. Hän vaati myös rangaistuksen alentamista päiväsakkoihin. Metsästäjä perusteli vaatimuksiaan siten, että hänen menettelynsä ei ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta, vaan ainoastaan perusmuotoisen huolimatonta. Emä ja vasa olivat suunnilleen samankokoisia ja saattoivat vaihtaa paikkoja sinä aikana, kun näköyhteyttä ei ollut.

Hovioikeus lausui, että metsästäjän tulee kuitenkin olla täysin varma kohteestaan ennen sen ampumista. Arviointiin vaikutti myös se, että kyseessä oli kokenut metsästäjä ja hän oli tietoinen hirvieläinten tavasta vaihtaa keskenään paikkaa. Hän ei mitenkään voinut tietää, kumpi eläin näköesteen takaa tulee ensin. Näin ollen hovioikeus katsoi, että metsästäjän menettely oli ollut törkeän huolimatonta ja tämä oli siten syyllistynyt metsästysrikokseen. Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.

Hovioikeuden jäsenet eivät olleet kuitenkaan täysin yksimielisiä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos olisi päätynyt tuomitsemaan teon metsästysrikkomuksena sillä perusteella, ettei kyseessä ollut normaali metsästystilanne, vaan metsästäjä oli pyrkinyt lopettamaan haavoittuneen eläimen. Hovioikeuden jäsen olisi pitänyt tällaisessa tilanteessa tapahtunutta erehdystä perusmuotoisena huolimattomuutena ja siten metsästysrikkomuksena eikä metsästysrikoksena.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!