Uusissa metsästäjissä on tulevaisuus
Me kaikki muistamme ensimmäiset metsästysreissumme ja saaliimme. Saattaapa muistista löytyä myös, missä tuli ammuttua ensimmäinen sorsa, kyyhky, jänis tai teeri tai missä pääsi mukaan suuren riistan metsästykseen. Mikä ensimmäiseksi kenenkin kohdalle sattui. Riistaan liittyvissä hommissa päästiin vähän niin kuin isompien ihmisten töihin – oli kyse sitten hirviradan kunnostamisesta tai seuran talkoista.
Maailma ja asenteet olivat toki erilaisia omassa nuoruudessani vuosikymmeniä sitten. Kaikkiin hommiin ei silloin junnulla ollut asiaa, eikä suutaan passannut aukoa miten tahansa ja missä tahansa, jos meinasi olla mukana.
Onneksi maailma on muuttunut ja monessa mielessä parempaan suuntaan, vaikka aika tuppaa muistoja kultaamaan. Nuoret ovat nykyisin moneen asiaan paljon valmiimpia kuin oma ikäpolveni aikoinaan. Toki vanhasta maailmasta meille tuttuihin käytännön- ja kädentaitoihin kaikilla nykynuorilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua.
Tulevaisuutemme on aina ollut nuorien, tai ehkä pitäisi sanoa, uusien metsästäjien varassa. Nykyisin moni kiinnostuu eräelämästä vasta varttuneemmalla iällä. Vaikka elinvuosia olisikin takana jo enemmän, erätaipaleen alussa intoa on usein samaan tapaan kuin nuorena.
Kehitystä seuranneena täytyy todeta, että metsästyksen pariin tulee erinomaisia uusia metsästäjiä kaikissa ikäryhmissä. Onneksi myös asenteet ovat muuttumassa. Toivottavasti me harmaantuvat konkarit annamme sopivasti tilaa uusille ajatuksille ja tavoille sekä osaamme tuoda kokemustamme kannustavalla tavalla tueksi.
Tämä on monesti tullut mieleen, kun olen päässyt seuraamaan Nuorisotoimituksemme työtä. Vastuullisia ja asiastamme innostuneita ihmisiä! Olemme saaneet jo pari vuotta lukea Metsästäjä-lehdestä ajatuksistanne ja kokemuksistanne. Toivottavasti terävät kynänne ja nykyaikaan sopiva sanoituksenne innostavat myös muita nuoria ja uusia harrastajia mukaan. Palautuupa siinä samalla meille vanhemmille mieleen jo joskus unohtuneiksi luultuja tuntemuksia vuosikymmenten takaa.
