Riistakantojen hoito on yhteispeliä

Pääkirjoitus
Jari Varjo, Johtaja, Suomen riistakeskus
Julkaistu7.3.2025

Alkuvuodesta oli jälleen aika kokoontua riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen vuosikokouksiin. Toivottavasti kokouksissa analysoitiin tarkasti kuluneen metsästysvuoden pyynnin sujumista ja tuloksia sekä suunniteltiin tulevan kauden riistallisia tavoitteita.

Riistakannoista huolehtiminen on yhteispeliä, jossa paikallistuntemuksella on suuri merkitys.  Tavoitteena on metsästyksen mitoittaminen kestävästi, tulevien metsästysmahdollisuuksien turvaaminen ja vahinkojen aisoissa pitäminen. Paikallistuntemusta tarvitaan havaintojen teossa, saaliiden kirjaamisessa ja mitä erilaisimmissa riistan elinympäristöjen kohentamiseen tähtäävissä riistanhoitotöissä. 

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

Metsästäjien keräämien tietojen perusteella määritetään esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajat niin, että kantojen kehitys turvataan ja metsästyksen kestävyys varmistetaan.

Hirvieläinten verotussuunnittelussa pyritään saavuttamaan alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitetiheydet mitoittamalla hakemukset ja niiden perusteella myönnettävät pyyntiluvat. Tavoitteena on kantojen tasainen kehitys, mikä helpottaa metsästysjärjestelyjä ja toimintaa monessa suhteessa. 

Alueet, joille tavoitteet on asetettu, ovat suuria, siksi paikallisesti on huolehdittava luonnonolosuhteiden vaatimasta hienosäädöstä. Yhteislupien lupapankkikäytännöt ovat tässä osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Ne luovat pelivaraa ja reagointikykyä tilanteisiin, joissa kehitys poikkeaa suunnitteluvaiheen odotuksista.