Kiintiömetsästyksestäkö ratkaisu suurpetoasioihin?
Ensimmäinen suden kiintiömetsästys on onnistuneesti takanapäin. Saaliiksi saatiin 81 sutta 15 kiintiöalueella, joista kiintiö täyttyi kymmenellä. Lisäksi saaliiksi saatiin neljä koirasutta.
Kiintiömetsästys sujui hyvin. Suomen riistakeskus kiittää metsästäjiä vastuullisesta toiminnasta. Metsästäjät toteuttivat pyynnin suunnitellusti ohjeistuksia noudattaen ja huolehtivat saalisilmoitukset riistakeskukselle ja näytteet Lukelle. Riistakeskus toteutti metsästyksen johtajille ja susien ampujille kyselyn pyynnin toteutuksesta. Näin varmistetaan, että myös tulevien kausien pohjana on paras tieto pyynnin toteuttamisesta ja erityisesti sen vaikutuksista.
Kiintiömetsästyksen lainsäädännöllistä pohjaa on haastettu niin kansallisesti kuin kirjelmöimällä EU:n komissiolle. Korkein hallinto-oikeus jätti kuitenkin valitukset tutkimatta, koska valtioneuvoston päätöksiin tai ministeriön asetuksiin ei voi hakea muutosta valittamalla. Komission vastaukset EU-parlamentaarikkojen kysymyksiin olivat ympäripyöreitä, eikä ole tiedossa, miten luontojärjestöjen tekemien kanteluiden käsittely etenee.
Vaikka sutta koskeva lainsäädännöllinen pohja on valmiina, karhun ja ilveksen tilanne on tätä kirjoitettaessa auki. Eduskunta toki edellytti, että ”maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen… kiintiömetsästykse(en).” Pallo on siis ministeriöllä, joka tarvinnee jonglöörin taitoja, jotta pallo pysyy ilmassa direktiivitulkintojen sekamelskassa.
Joka tapauksessa kasvavien suurpetokantojen hallittu sääntely on tarpeen – aivan kuin se on esimerkiksi hirvieläinkantojen osalta.
Kevät ja kesä näyttävät, alkaako karhunmetsästys 20. elokuuta kiintiömetsästyksenä. Vai mennäänkö edelleen Suomen riistakeskuksen tekemien poikkeuslupapäätöksien varassa? Poikkeusluvat ovat olleet toistuvien valitusten kohteina ja täytäntöönpanokielloissa niihin liittyvien tulkinnallisuuksien vuoksi.