Metsästäjien korona-exit

Pääkirjoitus

  Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus

Julkaistu9.11.2021

Lähes parin vuoden jälkeen riistaväki on muun yhteiskunnan mukana palaamassa takaisin arkeen. Olemme rokotusten myötä oppimassa elämään koronan kanssa. Aivan samanlaista arki ei tule olemaan kuin ennen koronaa. Aikaa on kulunut melkoisesti ja olemme joutuneet sopeuttamaan toimintaamme.

Olemme sikäli olleet hyvässä asemassa, että suuri osa harrastuksestamme on voinut jatkua. Toki kanssakäyminen ja yhteisöllisyys on kärsinyt, mutta metsä ei ole ollut suljettuna, vaan sinne on päässyt vanhaan malliin kokoontumisrajoitukset huomioiden.

Suurin muutos onkin ollut keskinäisessä kanssakäymisessämme. On kulunut lähes kaksi vuotta siitä, kun olemme viimeksi pystyneet hoitamaan asioita nokakkain. Se on ollut iso puute ja monia asioita on jäänyt odottamaan ”seuraavaa tapaamista”.

Etäyhteydet ovat onneksi mahdollistaneet perustoiminnan ylläpitämisen. Iso kiitos kuuluu teille kaikille, jotka olette opetelleet ja ideoineet uusia toimintatapoja. Näin asiat on saatu myös poikkeusoloissa kulkemaan.

Parantuneet etätaitomme myös luovat uusia mahdollisuuksia. Kiinnostus metsästystä kohtaan on säilynyt vahvana ja tehtävänämme on säilyttää se myös uusissa normaalioloissa. Kaikki eivät ehkä halua asua ruuhka-Suomessa ja koronan myötä opeteltu monipaikkaisuus, etätyö sekä maallemuutto saattavat tarjota uusia käsipareja niin jahtiin kuin riistanhoitotöihinkin.

Etätoiminta ei tietenkään ole samanlaista kuin asiointi kasvokkain ja monet kaipaavatkin tuttua yhdessä tekemistä. On selvää, että tarvitsemme sitä enemmän kuin poikkeusoloissa oli mahdollista.

Ehkäpä meidän pitää säilyttää korona-ajan kokemuksista ne toimivimmat, samalla tavoin kuin sitä edeltävästä ajasta. Toimimattomat tavat voisimme molemmista yrittää jättää menneisyyteen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, sitä ei vielä tiedä kukaan. Tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

Lisää samasta aiheesta