Villisikajahti käy kiivaana kaakonkulmalla
Saalismäärät ovat kasvaneet yli 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Eniten saalista on kertynyt Kaakkois-Suomesta.
Villisikaa on metsästetty aktiivisesti kannan laskuun viittaavasta viimeisimmästä kanta-arviosta huolimatta. Saalis on kasvanut koko Suomessa vuoteen 2019 verrattuna, ja on saalisilmoitusten perusteella jo yli 1 000 yksilöä. Kaakkois-Suomi on perinteisesti ollut villisikakannan tihentymäaluetta, eikä vuosi 2020 tee poikkeusta. Suomessa ammutuista villisioista yli 60 prosenttia on kaatunut kaakkoisen Suomen maaperälle. Kauden polttopiste on sijainnut aivan kaakkoisimmassa kulmassa. Paikalliset havainnot ovat saman suuntaisia saaliin jakautumisen kanssa.
– Viime vuoden lopussa ja vielä alkuvuodesta villisikoja oli vähän ja arvelimme kannan todella leikkaantuneen. Syksyä kohden havaintoja alkoi kuitenkin kertyä runsaasti ja saalismäärät ovat nousseet edellisvuottakin suuremmiksi, kertoo Virolahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarmo Koskela.
Kahden valtakunnan sikoja
Saalisilmoitusten perusteella sikoja on liikkunut ja metsästetty eniten itärajaan rajoittuvissa riistanhoitoyhdistyksissä. Valtaosa saaliista on kertynyt aivan rajan tuntumasta. Tyypillistä villisikojen käytöstä on ollut, että ne kulkevat molemmin puolin rajaa. Tämä on hankaloittanut metsästystä.
– Päiväsaikaan villisiat oleilevat Venäjän puolella ja tulevat sieltä ruokailemaan yöllä Suomen puolen pelloille aivan rajan tuntumaan, kuvailee Koskela villisikojen käyttäytymistä.
Monipuolistuvat pyyntimenetelmät
Sisämaassa villisikaa metsästetään paljon seuruemetsästyksenä koiraa apuna käyttäen. Rajan läheisyydessä koiran käyttö ei ole juurikaan mahdollista, sillä koira voisi ajautua villisikojen perässä rajan yli. Näin ollen vahtimismetsästys ruokintapaikoilta on ollut perinteinen tapa metsästää villisikoja. Viime aikoina muut pyyntimuodot, kuten hiipimismetsästys, ovat lisääntyneet.
– Alueeltamme ammutuista villisioista enää noin neljännes on saatu ruokintapaikoilta vahtimalla. Siat oppivat koko ajan, kuinka niitä pyydetään ja muuttavat käytöstään. Opitut pyyntitavat eivät välttämättä päde enää seuraavalla kaudella, toteaa Koskela.
