Valkohäntäpeurakannan lasku jatkuu

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa.

Kuva Joni Saunaluoma
Julkaistu15.3.2024

− Valkohäntäpeurakanta on pienentynyt kolmen vuoden takaisesta 150 000 yksilön huippulukemasta. Kannan pieneneminen on metsästäjien pitkäjänteisen työn tulosta ja riistahallinnon tavoitteiden suuntaista, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.

Uuden (HTA-malli) ja vanhan mallin perusteella arvioitu valkohäntäpeuran talvikannan koko ja saalis. Saalistiedot: Suomen riistakeskus. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Valkohäntäpeurakannan väheneminen näkyy saalismäärien pienenemisenä ja peurakolareiden vähenemisenä. Kannan pienenemisen keskeisenä syynä on tehostettu metsästys, mutta myös peura-alueen runsastuneilla susi- ja ilveskannoilla voi olla vaikutusta. Tähän saadaan lisävalaistusta keväällä alkaneesta tutkimuksesta, jossa selvitetään petojen vaikutuksia pieniin hirvieläimiin.

Laskua erityisesti tiheän kannan alueella

Valkohäntäpeurakanta keskittyy Lounais-Suomeen. Kannanarvioinnissa sovelletaan nyt toista kertaa uutta hirvitalousaluekohtaista (HTA) mallia. Uuden mallin tuottaman arvion perusteella kanta pieneni 11 % viimevuotisesta, ja laskua oli erityisesti tiheimmän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla. Kannan koko pieneni tai pysyi liki ennallaan lähes kaikilla hirvitalousalueilla.

Valkohäntäpeuran uuden mallin mukainen talvikannan (A) tiheys, (B) tiheyden muutos edeltävään vuoteen verrattuna. Kanta-arvion pohjois- ja itäreunan hirvitalousalueet (RP-PO 1, KS-PS, PS 3, ES 1 ja ES-KAS) on yhdistetty, jotta arvion perustana olisi riittävästi saalis- ja havaintotietoja. Hirvitalousalueiden rajat: Suomen riistakeskus. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Muutokset valkohäntäpeurakannan levinneisyysalueessa ovat hitaita ja peräkkäisten vuosien välisissä eroissa satunnaisvaihtelun merkitys voi olla suuri. Nyt kannan pohjoisraja kulkee Raahen seudulta Oulujärven eteläpuolelle ja Pielisen ympäristöön. Valkohäntäpeuroja voi esiintyä myös tämän alueen ulkopuolella, mutta metsästyksen puuttuessa niistä ei kerry kannanarvioinnin edellyttämiä tietoja.

Kanta-arvio auttaa metsästysverotuksen kohdentamisessa

Uudella mallilla valkohäntäpeurakannan kehitykseen vaikuttavaa alueellista tietoa saadaan hyödynnettyä aiempaa paremmin. Tämä auttaa kohdentamaan metsästystä alueille, joiden peurakannan kokoa on aiemmin aliarvioitu.

Syksyllä 2024 alkavan metsästyskauden alun kannan kooksi arvioitiin 154 000 yksilöä. Kannan koon pienentäminen nykyisestä edellyttäisi vähintään 40 000 yksilön saalista. Arvio perustuu nykyisen kannan koon ja rakenteen tunnuslukuihin.

Suomen valkohäntäpeurakannan koko on arvioitu vuodesta 2016 alkaen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vuotuisen metsästyssaaliin, metsästäjien paikalliset kannan koon arviot, vasatuoton, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman.

Luke arvioi valkohäntäpeuran talvikannan koon vuosittain. Riistahallinto käyttää kanta-arviotietoja muun muassa päättäessään valkohäntäpeuran metsästyslupamääristä.