Taustatietoa Uudenkaupungin ja Raaseporin koirasusista

Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotti 6.3.2023 vanhojen DNA-näytteiden uudelleenanalysoinnissa löytyneistä kolmesta koirasudesta. Monennenko polven koirasusia nämä tunnistetut olivat? Mistä yksilöistä oli kysymys? Mistä nyt tunnistetut koirasudet alun perin tulivat? Miksi vain yksi Raaseporin lisääntyneen yksilön jälkeläisistä tunnistettiin koirasudeksi? 

Kuva Jarkko Alatalo
Julkaistu17.3.2023

Kaikki nyt tunnistetut kolme koirasutta olivat toisen tai kolmannen polven takaisinristeymiä suteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin yksilön toinen vanhempi oli susi ja toinen koirasusi. Sama koskee tätä koirasusivanhempaa ja mahdollisesti vielä senkin koirasusivanhempaa.

Uudenkaupungin yksilö oli poliisin määräyksellä elokuussa 2020 lopetettu eläin. Sen vanhempia eikä alkuperää tunneta. Kuollessaan se oli vasta yksivuotias, joten se ei ehtinyt saada omia jälkeläisiä.

Raaseporissa vuosina 2015–2017 tavattu yksilö oli Raaseporin lauman lisääntyvä uros. Viimeisimmän kerran siitä on saatu ulostenäyte tammikuussa 2017, joten sen oletetaan kuolleen. Lisäksi reviirillä on tavattu myöhemmin uusi lisääntyvä susiuros, mikä edelleen vahvistaa oletusta reviirin edellisen uroksen kuolemasta. Sukulaisuusanalyysien perusteella kyseiselle Raaseporin reviirin koirasudelle tunnistettiin useita jälkeläisiä, joista käytetty menetelmä tunnisti vain yhden koirasudeksi. Tämä urosjälkeläinen kuoli alle vuoden ikäisenä jäätyään auton alle syyskuussa 2016.

Uudenkaupungin yksilön ja Raaseporin lisääntyneen yksilön alkuperää ei tunneta. Ei siis tiedetä, mistä niiden koirasusivanhempi on peräisin, eikä sitä, missä koiran ja suden risteytyminen on alun perin tapahtunut. Myöskään niiden susivanhempaa ei sukulaisuusanalyysien perusteella löytynyt DNA-aineistosta, huolimatta siitä, että Lounais-Suomen sudet ja niiden sukulaisuussuhteet tunnetaan verrattain hyvin. Uudenkaupungin ja Raaseporin yksilöt eivät myöskään ole sukua toisilleen.

Lukella ei ole DNA-tietokantaa lemmikkikoirasusista, joten yksilöiden mahdollista lemmikkitaustaa ei ole voitu tutkia. Ei siis voida poissulkea lemmikkialkuperää, mutta on hyvä muistaa, että mahdollinen alkuperä voi olla myös Venäjällä. Venäjällä koirienpito ja koirakuri ovat erilaisia kuin Suomessa, ja vapaana liikkuvan koiran tiedetään voivan pariutua suden kanssa. 

Koirasuden ja suden jälkeläiset perivät vanhemmiltaan vaihtelevan määrän suden ja koiran perimää. Niinpä jotkut jälkeläiset ovat geneettisesti lähempänä susia ja toiset koirasusia. Määritys riippuu analyysimenetelmän tarkkuudesta. Koska Raaseporin lisääntynyt yksilö oli toisen tai kolmannen polven takaisinristeymä suteen ja siten geneettisesti hyvin suden kaltainen, analyysi määritti useimmat sen jälkeläisistä susiksi. Periytymisen sattumanvaraisuuden takia yksi jälkeläinen oli perinyt muita enemmän koiran geenejä, joten analyysi määritti sen koirasudeksi.