Suden jätöksiä kerätään DNA-näytteiksi eri puolilla Suomea
Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen 15.11. alkaen helmikuun loppuun.
DNA paljastaa susista asioita, joita emme saa tietää millään muulla menetelmällä.
– DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen.
Suurpetojen suojelusta ja metsästyksestä on puhuttu viime kuukausina paljon.
– Näinä aikoina yhteisen tietopohjan tärkeys korostuu. Susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta, Valtonen sanoo.
Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa (luke.fi).
Viime talven DNA-tulokset julkaistu reviireittäin
Kahden viime vuoden tapaan viimetalviset DNA-tulokset on avattu reviireittäin. Koosteen avulla susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa tilannetta.
Susien DNA-tuloksia reviireittäin 2022–2023 (luke.fi, pdf)
Koosteessa on esitelty 80 susireviirin tai havaintoalueen DNA-tulokset eri puolilta Suomea. Tulokset esittelevät reviireiltä tunnistetut sudet ja niiden historiaa. Reviireillä selvitettiin myös susien sukulaisuussuhteita.
Koostetta lukiessa on hyvä muistaa, että kyseessä ovat lähes vuoden takaiset DNA-tulokset. Tämän jälkeen susien tilanne on ehtinyt muuttua: pareille on syntynyt pentuja, nuoret sudet ovat lähteneet vaeltamaan ja uusia reviirejä on perustettu.
