Suden DNA-näytekeräyskausi käynnistyy

Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen marraskuun alusta helmikuun loppuun.

Kuva Jaakko Alantela

Julkaistu17.11.2022

Suden DNA-näytekeräys käynnistyi 1. marraskuuta. Suden jätöksestä analysoitavan DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma.

– Viime vuonna suden DNA-näytteitä kerättiin yli 1 000 kappaletta ja keräykseen osallistui noin 180 vapaaehtoista, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusinsinööri Antti Härkälä.

Vapaaehtoisten kerääjien toimittamien näytteiden osuus oli selkeästi edellistä kautta suurempi ja myös maantieteellinen kattavuus oli erittäin hyvä. DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa.

– Toivomme, että vapaaehtoisilla riittää edelleen innostusta olla mukana tässä tärkeässä työssä, Härkälä sanoo.

Olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella. Lumijäljet helpottavat susien liikkeiden seuraamista, ja DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla pakkasessa.

Pitkäjänteisellä työllä saadaan luotettavaa tietoa

Susihavainnot sekä DNA-keräyksen avulla saatu tieto ovat suden kannanhoidon perusta. Mahdollisimman tarkka, pitkällä aikavälillä kerätty tieto hyödyttää niin viranomaisia, riistahallintoa kuin kansalaisiakin.

– Jos DNA:han perustuvat tiedot jäisivät määrällisesti tai alueellisesti puutteellisiksi, se heikentäisi susikanta-arvion tarkkuutta ja erityisesti vierekkäisten reviirien tunnistamista, toteaa erikoistutkija Mia Valtonen.

Ohjeet DNA-näytekerääjäksi ryhtymiseen sekä näytteitä vastaanottavien keräysvastaavien tiedot löytyvät Luonnonvaratieto.luke.fi -palvelusta.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!