Saaristoluonnon ikoni sai kansainvälisen hoitosuunnitelman
Afrikan-Euraasian vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) kahdeksas osapuolikokous hyväksyi haahkan hoitosuunnitelman syyskuussa Unkarissa. Byrokratiasta huolimatta kansainvälinen yhteistyö ja tavoitetila ovat edellytys haahkakannan elvyttämiselle.
Haahkakannan romahduksen taustalla on monta tekijää, eikä vain yhtä keinoa tulevaisuuden turvaamiseen ole. Suurin vaikutus on emoihin ja poikasiin kohdistuva saalistus pesimäalueilla sekä muutokset Itämeren tilassa ja haahkojen ravinnossa.
Haahkojen muuttoreitti on pitkä. Pesimäalueilla ja talvehtimisalueilla niihin kohdistuvat eri uhat, ja siksi toimet pitää kohdentaa oikein. Itämeren alueen haahkakanta pesii pääosin Suomen ja Ruotsin saaristoissa. Tämä kannanosa on taantunut eniten. Suurin yksittäinen tekijä on voimakas petopaine ja sen aiheuttama lisääntyvien naaraiden suuri kuolleisuus sekä heikko poikastuotto.
Mitä voidaan tehdä?
Keskeistä on pesivien naaraiden selviytyvyyden sekä poikastuoton parantaminen. Saariston tehokasta ja koordinoitua vieraspienpetopyyntiä on kehitetty SOTKA- ja Helmi-hankkeissa. Luontaisten petojen vaikutuksen vähentäminen on myös tärkeää, ja siinä tulee soveltaa eri menetelmiä ottaen huomioon kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö.
Metsästys ei ole merkittävä uhka haahkapopulaatiolle. AEWA-sopimuksen mukaisesti haahkan metsästys voi jatkua vain osana muuttoreittitason metsästysverotusmallia, aivan kuten taigametsähanhella.
Kohti hoitosuunnitelman toimeenpanoa
Suomi ei halua hoitosuunnitelman jäävän paperitiikeriksi. Toimeenpanoa on valmisteltu jo vuoden 2021 alusta ja kansainvälinen metsästyssäätelyjärjestelmä on lähdössä lausunnolle talven aikana. Metsästyksen kestävyyden varmistaminen ja siihen liittyvän tieteellisen työn kustantaminen on haahkaa metsästävien maiden vastuulla. Haahkan metsästystä on jo voimakkaasti rajoitettu muuttoreitin maissa.
Muuttoreittitason tarkastelu auttaa arvioimaan, onko metsästystä mahdollista toteuttaa kestävästi ja millä kiintiöllä. Jos metsästystä voidaan jatkaa, tulee se lähivuosina olemaan erittäin rajoitettua ja kohdistumaan vain koirashaahkaan eli kalkkaaseen.
– Haahkan hoitosuunnitelma on merkittävä askel kohti taantuvien riistavesilintukantojen elvyttämistä. Ilman kansainvälistä yhteistyötä on mahdotonta vahvistaa vesilintukantoja ja turvata niiden metsästyksen kestävyyttä, kertoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Saaristomme arvokkaan riistalinnun haahkan elvyttäminen ei ole nopeaa eikä helppoa. Kansainvälinen hoitosuunnitelma auttaa kohdentamaan muuttoreitin maiden resurssit oikein, mikä luo edellytykset haahkakannan taantuman pysäyttämiselle ja elpymisen alkamiselle.
Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso ”Saariston lintujen vaarojen vuodet”, jossa vieraana haahkoja yli 15 vuotta tutkinut ekologi Kim Jaatinen. Podcast kuunneltavissa myös Spotifyssa.
