Metsästäjät hankkivat noin 85 000 lupaa valtion alueille
Poikkeusvuodet 2020–2021 näyttävät nostaneen valtion alueiden eränkäynnin suosiota pysyvästi. Erälupien kysyntä olisi monella kohteella vielä kovempaa, mutta metsästystä rajoitetaan kiintiöillä.
Metsästyslupia on ostettu noin 85 000 kappaletta jo neljänä vuonna peräkkäin. Lupamäärä ei tästä paljon voi kasvaa, sillä Metsähallitus turvaa kestävät riistakannat ja niin sanotun sosiaalisen kestävyyden asettamalla alue- että kohdekohtaisia kiintiöitä.
Metsästäjille löytyy kuitenkin koko sesongin ajan lupia kohteilta, jotka eivät ole eränkävijöiden suosiossa. Vaikka erityisesti kanalinnustusluvat myydään halutuimmilla kohteilla loppuun, koko maan kiintiöstä myydään vuosittain vain noin 80 prosenttia.
– Muuta pienriistaa kuin metsäkanalintuja valtion alueille mahtuisi pyytämään enemmänkin. Metsästäjät hankkivat viime kaudella vain 22 prosenttia myynnissä olleista vesilintu- ja jänisluvista, metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala.
Kanalinnustus kiinnostaa metsästäjiä
Metsästäjät suosivat valtion alueilla kanalinnustusta. Kaikista hankituista metsästysluvista 79 prosenttia oli kanalinnustuslupia. Eniten metsästyslupia ostettiin Savukoskella sijaitseville Naruska-Tuntsan ja Vintilän alueille sekä Yli-Iin ja Puolangan metsästysalueille. Jokaiselle niistä myytiin yli 1500 metsästyslupaa.
Luvuissa eivät ole mukana hirvenmetsästysluvat, sillä hirvenmetsästysseurueet hakevat Metsähallitukselta alueita, eivätkä yksittäisiä metsästyslupia. Viime vuonna valtion alueiden seurueissa metsästi yhteensä 26 961 metsästäjää. Hirvenmetsästyksen suosio on viime vuosina laskenut hieman, samalla kun hirvikanta on pienentynyt.
Valtion alueiden metsästäjät ja kalastajat tuovat kohdemaakuntiin huomattavasti lisätuloa. Viime vuonna he hankkivat palveluita 51,8 miljoonan euron edestä. Metsästäjien ja kalastajien työllistävä vaikutus oli 274 henkilötyövuotta, mikä kohdistui eniten Itä- ja Pohjois-Suomeen.
