Luonnonvarakeskus aloittaa helmikuussa susien pannoittamisen tutkimustarkoitukseen
Luonnonvarakeskus aloittaa susien pannoittamisen osana WINDLIFE-hankkeen tutkimustyötä. Pannoitukset alkavat helmikuussa ja päättyvät huhtikuun alussa suden lisääntymisrauhan varmistamiseksi.
WINDLIFE-hankkeen tarkoitus on selvittää, miten tuulivoimalat vaikuttavat eläinten liikkumiseen, ympäristön käyttöön ja lisääntymisen onnistumiseen. Hankkeessa tutkitaan susien lisäksi metsäpeurojen, maakotkien ja porojen liikkumista ja lisääntymistä tuulivoima-alueilla ja niiden ympäristöissä.
Susien pannoitusta on suunniteltu 3–5 reviirille, joiden alueelle on suunnitteilla tuulivoimarakentamista lähivuosina. Pannoitusalueet sijaitsevat Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.
– Tarkoituksena on varustaa GPS-lähettimellä useampi susi kultakin reviiriltä. Tavoitteenamme on erityisesti lisääntyvän parin pannoittaminen, sillä aikuiset sudet ovat asettuneet pysyvästi tietylle alueelle ja siten saamme tietoa nimenomaan tuulivoimalan vaikutuksesta niiden liikkumiseen ja elinpiirin käyttöön. Samoille susille vaihdetaan panta noin joka toinen vuosi. Yhteensä hankkeessa pannoitetaan vuosittain 10–15 sutta, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.
Tutkimuksellisesti GPS-pannan tuottama aineisto eläimen liikkumisesta on arvokasta, sillä vastaavaa tietoa tuulivoimatuotannon vaikutuksista eläinten tilankäyttöön ei voida saada millään muulla tavalla. Tietoa susireviirien koosta hyödynnetään myös kannanarvioinnissa. Lisäksi ennen metsästyskauden alkua sijaintitietojen pohjalta tuotetaan nähtäville reviirin käytöstä kertovat lämpökartat luonnonvaratieto.luke.fi-sivuille. Luke tarkastelee muita mahdollisia liikkumistiedon esittämismuotoja ennen syksyä.
Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti valtion mailla, ja mahdollisissa poikkeustapauksissa pannoitukset suoritetaan aina maanomistajan ja metsästysoikeudenhaltijan luvalla. Tutkimushankkeessa merkittyjen eläinten hyvinvoinnista huolehditaan työn kaikissa vaiheissa.
– Kaikki toimenpiteet suunnitellaan, arvioidaan ja toteutetaan niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän stressiä tai muuta haittaa eläimelle, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia eläinten merkinnästä tutkimustarkoituksessa (luke.fi)
