Lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeet Etelä- ja Lounais-Suomessa
Ohjeita metsästäjille ja tarhaajille

Janakkalassa ja Salossa havaittiin suuret taudinpurkaukset korkeapatogeenista lintuinfluenssaa (H5N1) luontoon vapautetuilla fasaaneilla syys-lokakuussa. Ruokavirasto on perustanut alueille tartuntavyöhykkeet, jotka kumotaan, kun taudinpurkaus ei enää aiheuta vaaraa ihmisten hoidossa oleville linnuille. Mikäli muualla todetaan uusia taudinpurkauksia, voi Ruokavirasto perustaa vyöhykkeitä uusille alueille.

TekstiJyri RauhalaKuva Jaakko Välimäki
Julkaistu21.10.2021

Tartuntavyöhykkeillä on kiellettyä ottaa luonnosta riistalintuja tarhaan ja toisaalta päästää niitä tarhoista vapauteen. Kaikkien lintujen metsästys tartuntavyöhykkeellä on kielletty lukuun ottamatta aluehallintoviraston luvalla taudin hillitsemiseksi tapahtuvaa metsästystä.

Ruokaviraston päätöksiin sisältyy lukuisia muitakin kieltoja sekä toimenpiteitä. Voimassa olevat päätökset ja ajankohtaiset tartuntavyöhykekartat.

Lintuinfluenssaa on lisäksi todettu yksittäisillä linnuilla useilla eri lintulajeilla eri puolella Suomea viime talvesta alkaen.

Oireet ihmisillä vaihtelevat lievistä vakaviin

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ohjeistanut asiasta. Vaikka lintuinfluenssan riski tarttua ihmisiin on hyvin pieni, kannattaa varovaisuutta noudattaa. Metsästyskauden aikana on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään käsihygieniaan, kun käsittelee lintuja. Itsestään kuolleiden tai sairaiden lintujen ja niiden eritteiden koskettelemista on syytä välttää. Kädet on pestävä vedellä ja saippualla, tarvittaessa voi käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen lintuun tai sen eritteisiin.  Useimmiten oireina voivat olla hengitystieinfektion oireet (hengenahdistus, yskä) tai/ja silmän sidekalvontulehdus, mutta myös mahasuolikanavan oireet. Jos selvän lintukontaktin jälkeen ilmaantuisi oireita, tulee lintuinfluenssaepäily tunnistaa. THL:n ohje kokonaisuudessaan löytyy sivustolta www.thl.fi.

Metsästyskoirien tartuntariski

Lintuinfluenssa on erityisesti lintujen tauti ja virustartunnat lemmikkieläimillä ovat hyvin harvinaisia. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti kissoihin ja koiriin.

Mahdollinen virustartunta on yleensä täysin oireeton tai aiheuttaa vain lieviä ohimeneviä hengitystietartunnan oireita, kuten silmätulehdusta, väsymystä, kuumeilua ja syömättömyyttä. Tauti paranee yleensä itsestään muutamassa päivässä. Mikäli lemmikin yleisvointi kuitenkin heikkenee, on syytä hakeutua eläinlääkärin hoitoon.

Tartuntariski sairaista tai kuolleista linnuista on koiralle tai kissalle pieni, mutta lemmikkieläinten ja metsästyskoirien kontaktia sairaisiin tai kuolleisiin lintuihin tulisi välttää. Raportoiduissa lemmikkieläinten tartuntatapauksissa tartunnan taustalla epäillään olleen lintuinfluenssaan sairastuneen linnun ruhon syöminen, joten lemmikkieläinten ei saa antaa syödä sairaiden tai kuolleiden lintujen lihaa. Sen sijaan pelkkä kuolleen tai sairaan linnun kantaminen ei yleensä aiheuta merkittävää tartuntariskiä.

Jos kissa tai koira on tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on se pestävä huolellisesti ja huolehdittava omasta hygieniasta.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Ohjeita tarhaajille

Yleisimmin tarhataan fasaaneja metsästystarkoituksiin. Riistanhoidollisesta tarhauksesta on ilmoitettava aluehallintovirastolle ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksen yhteydessä rekisteröidään tarhaukseen käytettävät pitopaikat. Ilmoituksen pystyy jättämään halutessaan suoraan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Sähköisen asiointipalvelun kautta pystyy myös tarkastelemaan aiemmin tehtyjä ilmoituksia sekä tarvittaessa muokkaamaan niitä. Ruokavirasto kannustaa toimijoita kirjautumaan palveluun tarkistamaan pitopaikkatietojensa ajantasaisuuden (kts. ohje).

Koko Suomessa on lintujen tarhaajien nyt syytä toimia huolellisesti, jotta luonnonvaraisista linnuista ei siirtyisi tartuntaa tarhattuihin lintuihin.  Tarhoissa tulee käydä vain välttämättömissä hoitotoimissa. Kun tarhoissa käydään, suositellaan käytettäväksi esim. kertakäyttöisiä saapassuojia ja suojahaalaria, jotka puetaan päälle vasta tarhaan siirryttäessä. Ruokintapaikkojen hyvästä hygieniasta tulee huolehtia ja lisäksi tulee pyrkiä estämään muiden luonnonvaraisten lintujen pääsy ruokintapaikoille, mikäli se on mahdollista.

Ulkotarhoissa tulee varmistaa, että aitaus estää kosketuksen tarhan ulkopuolisiin lintuihin. Luontoon istutettujen lintujen ruokintapaikat tulee pitää etäällä tarhoissa olevista linnuista. Luontoon istutettujen lintujen ruokinnassa ja hoidossa tulisi olla eri vaatteet, varusteet, välineet tai koneet kuin tarhattujen lintujen hoidossa.

Mikäli tarhatuilla tai luontoon lasketuilla linnuilla havaitaan lintuinfluenssaan sopivia oireita kuten apaattisuutta, ruokahaluttomuutta, pään alueen turvotusta, keskushermosto-oireita, hengitystieoireita, ripulia tai lisääntynyttä kuolleisuutta, tulee havaituista oireista välittömästi ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.

Suomen riistakeskus muistuttaa lisäksi, että esimerkiksi istutettujen fasaanien pyydystäminen takaisin tarhaan on luvanvaraista myös metsästysaikana, jos pyynnissä käytetään kiellettyä pyyntimenetelmää kuten loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä. Muuksi vastaavaksi pyyntivälineeksi luetaan myös tarha silloin kun maastossa olevia lintuja esimerkiksi houkutellaan sinne ja ovet suljetaan.