Hirvenpyynti pohjoisessa alkoi rauhallisesti
Pohjois-Suomen hirvikanta ja sitä myöten myönnetyt pyyntilupamäärät ovat laskeneet viime vuodesta, joten moni seura ja seurue lähti kauteen käsijarru päällä. Osa aloittaa pyynnin vasta kiimarauhoituksen jälkeen.
Pohjoisen hirvijahdin ensimmäinen kiimarauhoitusta edeltävä jakso alkoi pyynti-innon ja saalismäärien osalta rauhallisesti. Hirven pyyntilupia myönnettiin tälle kaudelle Lapin alueelle yhteensä 5871, kolmannes vähemmän kuin edelliselle kaudelle. Avausjaksolla luvista käytettiin 18,5 %.
Lapin riistakeskusalueella tehtiin saalisilmoitus syyskuussa yhteensä 1253 hirvestä. Tämä on vain hieman yli puolet siitä määrästä, mitä hirviä saatiin viime vuonna ensimmäisen jakson aikana. Koillismaalla Kuusamossa hirviä kaatui 74, kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taivalkoskella saalis oli 23 hirveä.
Laskeneen hirvikannan lisäksi pientä saalismäärää selittää rauhallinen pyynti-innostus osassa Lappia. Ensimmäiselle jaksolle Lappiin kirjattiin 5768 hirvijahtipäivää, neljännes viime vuotta vähemmän. Suuri pudotus jahtipäivissä tapahtui esimerkiksi Sodankylässä, Rovaniemellä ja Savukoskella. Meri-Lapin alueella on saatu vain yksittäisiä kaatoja, ja seurat aloittavat pyynnin vasta toisella jaksolla. Suhteessa lupamääriin hirvijahti on alkanut rivakasti Posiolla ja Ranualla, joissa käytettiin lähes kolmannes myönnetyistä luvista.
Ensimmäisellä jaksolla kaadetuista hirvistä Lapissa 27 % oli vasoja ja aikuisista hirvistä 60 % uroksia. Nämä osuudet ovat jonkin verran viime vuotta suurempia. Viime vuosina syyskuun jahdissa kaadetuista sonneista noin 75 prosentilla on ollut sarvissa kahdeksan piikkiä tai sitä vähemmän. Tämä vuosi pysyy samassa suuruusluokassa. Kaadetuista sonneista 8 prosentilla on ollut 13 piikkiä tai enemmän, mikä on viimevuosien keskiarvon mukainen määrä. Koko Lapissa on ilmoitettu kaadetuksi kuluneen vuoden jahdissa 39 tämänkaltaista sonnia.
Vähemmän hirvihavaintoja
Metsästäjien tekemien hirvihavaintojen perusteella voidaan arvioida hirvikannan runsautta. Havaintoja on yhtä seurue- ja henkilötyöpäivää kohti ilmoitettu selvästi nykymuotoisen hirvijahdin vähiten (2017-). Pienentynyt hirvikanta näkyy myös saaliin saamisessa henkilötyöpäivää kohden. Vuonna 2019 yhden hirven saaliiksi saamisen eteen ensimmäisellä pyyntijaksolla tehtiin 14 henkilötyöpäivää, siitä eteenpäin vaadittava työmäärä on lisääntynyt. Viime vuonna vastaava luku oli 18 ja tänä vuonna 23 henkilötyöpäivää.
Metsästäjien tekemät hirvihavainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä luotettavan riistatiedon tuottamiseksi. Tärkeää on muistaa kirjata metsästyspäivä myös sellaisista päivistä, jolloin ei nähdä yhtään eläintä. Saaliiden kirjaamisessa on syytä muistaa lakisääteinen seitsemän vuorokauden saalisilmoitusvelvollisuus.
