Euroopan metsästäjät tutkimuksen tukena
Tutkijat selvittivät metsästäjien panosta eurooppalaisissa monimuotoisuusseurannoissa. Metsästäjät osallistuvat 32 maassa ainakin jonkin lajiryhmän seurantaan. Metsästäjät keräävät sekä havaintoja että näytteitä. Luotettavia tuloksia syntyy vain metsästäjien, riistahallinnon ja tutkimusorganisaatioiden hyvällä yhteistyöllä.
Kansainväliset järjestöt, kuten YK, ovat asettaneet tavoitteita monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi. Tavoitteiden edistymistä varten on välttämätöntä seurata lajien monimuotoisuutta, mikä suuressa mittakaavassa ja riittävällä tarkkuudella on tutkijoille haastavaa.
Tutkijaryhmä selvitti eurooppalaisten metsästäjien roolia tutkimukseen käytettävän kansalaistiedon kerääjinä. Tutkimuksen mukaan metsästäjät keräävät laajasti tietoa biologisesta monimuotoisuudesta. Tutkimus osoitti, että metsästäjäpohjainen seuranta on Euroopassa yleistä. Analyysissa mukana olleista 36 maasta 32 metsästäjät osallistuvat ainakin yhden lajiryhmän seurantaan. Suomi oli mukana vertailussa.
Metsästäjät keräävät tietoa muun muassa riistalajien geneettisestä koostumuksesta, populaatiorakenteesta ja lajiominaisuuksista. Monet näistä tiedoista selviävät havainnoista, joita metsästäjät keräävät rutiininomaisesti. Havaintojen lisäksi metsästäjät keräävät biologisia näytteitä, joista on voitu seurata muun muassa eläintautien esiintyvyyttä ja jopa ympäristön saastumista pitkällä aikavälillä.
Metsästäjien tekemä työ on arvokasta, sillä laajat seurannat ovat kalliita toteuttaa ilman vapaaehtoisten työpanosta. Tutkijoiden mukaan metsästäjillä on valtava potentiaali osallistua seurantoihin jopa nykyistä enemmän, sillä he liikkuvat laajasti maastossa.
Luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia varten näytteiden keräyksen täytyy olla hyvin suunniteltua, organisoitua ja järjestelmällistä, minkä takia yhteistyö metsästäjien, riistahallinnon ja tutkimusorganisaatioiden kesken on erittäin tärkeää.
Englanninkielinen tutkimusjulkaisu on luettavissa täällä
