Afrikkalainen sikarutto on kestävä ja herkästi tarttuva sikaeläinten sairaus, jonka hävittäminen luonnonvaraisista villisioista on hyvin vaikeaa.

Eläintaudit ovat riista-alaa puhuttava haaste

Riistaeläintauteihin varautumisessa tarvitaan valppautta, tutkimusta ja monenlaista osaamista.

Kuva Sven Zacek

Julkaistu29.2.2024

Lähes 300 riistan parissa työskentelevää ja aiheesta kiinnostunutta kokoontui tammikuussa 2024 Ouluun Riistapäiville, joita on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea yli 30 vuoden ajan. Yksi päivien ajankohtaisista teemoista oli eläintaudit.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tarja Sivonen kertoi, että unelmana on pystyä tulevaisuudessa ennustamaan ja torjumaan siirtymät eläinlajien välillä poikkitieteellisen tutkimuksen avulla. Covid ei enää ole arkinen puheenaihe, mutta epidemia ei jää viimeiseksi. Uusien epidemioiden todennäköisyys on kasvanut tuotantoeläinten, erityisesti kanojen, ja ihmisten tiheyden kasvaessa. Mitä enemmän kontakteja lajien välillä on, sitä todennäköisemmin tapahtuu taudin siirtyminen eläimestä ihmiseen.

Huolestuttavaa on, että tiettyjen tautien leviäminen on jo voimistunut. Siihen voi olla syynä taudin muuntuminen, tai esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vaikutus lintujen muuttoreitteihin. Mikrobien levinneisyys ja yleisyys muuttuvat nyt nopeasti.

Ruotsi vaikuttaisi kitkeneen ASF:n

Kun Ruotsissa viime vuoden elokuussa metsästäjän raportoimien villisikojen todettiin kuolleen afrikkalaiseen sikaruttoon (ASF), polkaistiin käyntiin tehokkaat torjuntatoimet. Metsästäjät saatiin heti etsimään raatoja.

– Yhteistyö metsästäjien kanssa oli fantastista. Systemaattinen etsintä oli suuritöistä ja raadot osin mädäntyneitä. Metsästäjille maksettiinkin työstä tuntikorvaus, kertoi Karl Ståhl Ruotsin eläinlääketieteellisestä laitoksesta.

Kun raatojen perusteella tunnettiin tartunta-alue, se aidattiin loka-marraskuussa 2023. Tuhannen neliökilometrin alueelle tuli voimaan liikkumiskielto. Aidatun alueen lähes kaikki villisiat on nyt pyydetty loukuttamalla, eikä neljään kuukauteen ole ollut uusia ASF-tapauksia. Ennen sitä tartunta havaittiin 62 villisialla.

Ståhlin mukaan alueella oli villisikoja vain vähän, eikä lainkaan sikatiloja. Lisäksi keskeistä onnistumiselle oli, ettei sikoja häiritty, joten ne eivät lähteneet liikkeelle. Ruotsilla onkin tavoite vapautua ASF:stä mahdollisesti jo vuodessa.

– Rajoitukset pyritään purkamaan joustavasti. Jos ei tule uusia tapauksia, ensi syksynä alueella metsästetään ja marjastetaan. Yhteistyö oli ratkaisun ydin, Ståhl korosti.

Taudin lähdettä ei tunneta, mutta alueen villisiat vierailevat kaatopaikoilla. Jätteiden käsittelyyn on siksi tehty muutoksia.