Kunnan maaseutuviranomaisen tehtäviin kuuluu tarkastaa korvattaviksi riistavahingoiksi ilmoitetut vahinkoilmoitukset vahinkopaikalla.

Muissa kuin porovahingoissa tarkastus tehdään kaikissa tapauksissa. Vahinkoilmoituksista vuonna 2024 suurin osa eli yli 6 300 oli suurpetojen poroille aiheuttamia vahinkoja. Porovahingoissa tarkastus tehdään maaseutuviranomaisen tarpeellisiksi arvioimissa tapauksissa, erityisesti tilanteissa, joissa jollekin alueelle tai poronomistajalle tapahtuu runsaasti tai keskitetysti vahinkoja tai joku suurpeto aiheuttaa niitä. Tarkastuksissa pyritään myös yllätyksellisyyteen väärinkäytösten ennalta ehkäisemiseksi. Maastotarkastukset vaativat paljon työresurssia, sillä erityisesti porovahingot sijaitsevat usein kaukana taajamista ja teistä. Työläyden vuoksi porovahingoista tarkastetaan alle 10 prosenttia. Maastotarkastuskäytäntöjä onkin ilmeinen tarve tehostaa ja monipuolistaa.

Drone-kokeilu

Dronen mahdollisuuksia maastotarkastuksissa tutkittiin kevättalvella 2025 Suomussalmella viidessä suurpedon poroille aiheuttamassa riistavahingossa.

Kohteissa tehtiin maastotarkastus dronella ja perinteisellä tavalla. Lentäjänä toimi kokenut luontokuvaaja ja drone-lentäjä Hannu Huttu.

Tarkastusten jälkeen arvioitiin tavoitteiden onnistuminen kummallakin menetelmällä ja kirjattiin osallistujien kommentit tarkastuksista.

Havaintoja

Dronen lähettämän kuvan vertaaminen vahinkoilmoituksen liitekuviin vaatii taitoa lentäjältä, koska samalla pitää esimerkiksi varoa lentoesteitä.

Törmäyksensuojaominaisuudet ovatkin yksi maastotarkastuksissa käytettävän dronen ehdottomista ominaisuuksista. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat hyvälaatuinen kamera, pitkä toiminta-aika, näytöllinen ohjain ja paikkatiedon numeerinen ohjelmointiominaisuus.

Pohdittavaa

Maastotarkastuksen tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun dronen lentäjänä on tarkastuksesta vastuussa oleva viranomainen. Näin tarkastaja voi itse lentää haluamiinsa suuntiin ja kuvakulmiin. Dronella tehdyssä tarkastuksessa muiden osallistujien eli poronomistajan, paliskunnan edustajan ja riistanhoitoyhdistyksen edustajan tekemät havainnot vaikeutuvat ja rajoittuvat olennaisesti, koska havainnot rajoittuvat kameran välittämään kuvaan ja siihen, mihin lentäjä kameran suuntaa. Tästä syystä erityisesti riistanhoitoyhdistyksen edustajat suhtautuivat varauksellisimmin dronella tehtävään maastotarkastukseen.

Maanpinnalta otettuihin kuviin verrattuna dronella saadaan paljon monipuolisempaa kuvamateriaalia. Ylhäältä otetut kuvat antavat hyvän yleiskäsityksen lumijäljistä tai laajalle levinneistä jäänteistä. Myös vahinkopaikan etsiminen onnistuu yläpuolelta tehokkaammin kuin maastossa liikkuen.

Lentäjän mukaan lumipeitteisestä maastosta kohteiden havaitseminen on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi keskikesällä, kun maa on sula ja puut täydessä lehdessä.

Toisaalta porolajin varmistaminen tai poron ravitsemuksellisen tilan tutkiminen on mahdollista vain paikan päällä käymällä.

Kokeilun tulokset

Dronella tehtynä tarkastukseen kulunut aika puolittui. Avoimen kategorian drone-toimintaa koskeva vaatimus jatkuvasta näköyhteydestä lennon aikana on kuitenkin perustavanlaatuisessa ristiriidassa maastotarkastustehtävän kehittämistavoitteiden kanssa. Hyvissä valo- ja maasto-olosuhteissa drone on havaittavissa noin puolen kilometrin päästä, mutta puuston seassa näköyhteys häviää helposti, vaikka lentäjä olisi lähes vieressä. Onnistuneen tarkastuksen edellytys kuitenkin on, että dronella pitää päästä laskeutumaan lähelle kohdetta.

Tämän pienen ja rajatun koemateriaalin perusteella drone on mainio apuväline maastotarkastuksissa. Ainoaksi tarkastusmenetelmäksi se soveltuu vain olosuhteiltaan sopivissa tai tavoitteiltaan rajatuissa kohteissa. Aihetta on joka tapauksessa syytä selvittää lisää eri vuodenaikoina, useamman tyyppisissä olosuhteissa ja vahinkotapauksissa.

Myös dronen käytön juridisia perusteita pitää selvittää sekä ilmailun määräysten että riistavahinkolain näkökulmasta.

---

Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Miehittämättömän ilma-aluksen käyttömahdollisuudet riistavahinkojen maastotarkastuksissa.