Drone paljasti supikoirat
Haitallisen vieraslajin supikoiran kohdalla otetaan avosylin vastaan kaikki pyyntitoimintaa tehostava uusi teknologia – lainsäädännön sallimissa rajoissa.
Lokakuussa 2022 Pohjois-Karjalan ELY-keskus suoritti Outokummun Sysmäjärven rantaniityillä kokeilua, jossa edistyneellä lämpökameradronella (DJI Matrice 30T) pyrittiin löytämään kahlaajalintuja. Kokeilu onnistui ja niitetyiltä rannoilta tunnistettiin taivaanvuohia ja ruovikoista sorsalintuja. Sattumalta märistä kaislikoista löytyi sorsien lisäksi kahdeksan supikoiraa.
ELY-keskuksen Harri Kontkanen oli asiasta yhteydessä Suomen riistakeskuksen Veijo Krögeriin, joka toimii Helmi-vieraspetohankkeen suunnittelijana Savo-Karjalassa ja vastaa hankkeen koordinoinnista Sysmäjärvellä. Kröger kiinnostui tiedosta, koska havainto märkäpohjaisissa ruovikoissa myöhään syksyllä piileskelevistä supikoirista oli yllättävä. Järveä ympäröiviä rantoja oli jo pyydetty ja järveä ympäröi kameraseurattu supikoirahaaskojen verkosto, jossa supikoiria ei oltu juuri lainkaan enää havaittu.
Pyyntiryhmässä päätettiin hyödyntää havaintoja Sysmäjärven pyyntien kehittämiseksi. Järven jäädyttyä kantavaksi ruovikoita perattiin ajavarotuisilla petokoirilla. Tyhjäksi aiemmin oletetulta pyyntialueelta saatiin vielä marras-joulukuun talvisissa keleissä poistetuiksi peräti 14 supikoiraa.
– Upeaa organisaatioiden välistä yhteistyötä ja erinomaista suorittamista Sysmäjärven Helmi-pyyntiryhmältä, kehuu Kröger.
Hyväksi havaittua ELY:n ja Helmi-pyyntiryhmän yhteistyötä jatkettiin 2023. Tieto ELY:n supikoirahavainnoista siirtyi pyyntiryhmälle, joka onnistui koirillaan poistamaan kaislikoista saman määrän supikoiria kuin mitä dronella oli ennen pyyntipäiviä havaittu. Hyvien kokemusten myötä supikoirakartoitukset ovat jo laajentumassa muillekin Pohjois-Karjalan Helmi-hoitokohteille.
Lisää kokemusta Uudeltamaalta ja saaristosta
Pohjois-Karjalan kokemuksista kuultuani kannustin Uudenmaan hankepyytäjiä kartoittamaan Helmi-hoitokohteiden ruovikoita talvella 2022–2023. Työtä tehtiin jalkaisin Helmi-pyytäjien talkootyönä lumijälkiä ruovikoista etsien Karjaan Lepinjärvellä, Lohjan Kutsilanselällä, Pukkilan Kantelejärvellä, Kirkkonummen Saltfjärdenillä sekä Espoon Laajalahdella. Kiitos ahkerille ja kylmää kastumista pelkäämättömille kartoittajille! Jalkatyö vahvisti, että kaislikoista löytyi supikoirien jälkiä jopa kaikkein kylmimpinä kuukausina.
Suoritin Uudenmaan Helmi-vieraspetohankkeen kaikille kymmenelle hoitokohteelle yli 30 drone-lentokerran testiohjelman, josta saatiin monipuolista tietoa: yli 50 supikoirahavaintoa sekä videoita ruovikkojen sisältä. Havaintoaineisto antoi vahvaa näyttöä siitä, että Sysmäjärven kokemukset on sovellettavissa muuallekin maahan. Kaikkien lintuvesien ruovikoihin supikoirat eivät onneksi kuitenkaan näytä kertyvän.
Käytössäni ollut lämpökameradrone on edullisempi malli kuin Pohjois-Karjalassa käytetty. Senkin kapasiteetti osoittautui riittäväksi, kun lentokorkeus pidettiin maltillisena, keskityttiin kartoittamaan ainoastaan sopivissa sääoloissa, sekä käytettiin tarkoituksenmukaisia lämpökameran asetuksia mukauttaen ne kulloiseenkin maastoon sekä säähän.
Syksyllä 2023 Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys testasi lämpökameradronea Nåtön saaristossa sekä Ahvenanmaalla. Merellisten kaislikoiden havainnot supikoirien käyttäytymisestä näyttivät vastaavan paljolti samaa kuin mantereella.
Mitä on opittu?
Saadun kokemuksen perustella supikoirien makuupaikat voi ennustaa kartta-aineistosta yllättävän hyvin. Supikoirat vaikuttavat oleilevan ruovikoissa pitkiäkin aikoja vierailematta läheisillä kankailla tai haaskoilla. Ruovikoista löytynee hyvin ravintoa, joten ne ovat supikoirille suosiollisia paikkoja makoilla ja jopa talvehtia hyvien rasvavarastojen turvin.
Ympäröivien alueiden onnistunut tehopyynti selvästi vähentää ruovikkosupienkin määrää, mutta yksittäisiä supikoiria näyttää jäävän piilottelemaan kaikkein voimallisimminkin pyydetyillä Helmi-kohteilla. Lintuvesien rehevöityminen ja umpeenkasvu vaikuttaa olevan vahingollista linnustolle myös sitä kautta, että ne houkuttelevat suojaa arvostavia supikoiria.
Päivämakoilevat supikoirat päästivät koirakot lähestymään lähelle, vain 20–40 metrin etäisyydelle, ennen pakenemistaan. Ruovikkoisissa ja upottavissa oloissa kokeneidenkin pintapyyntikoirien voi silti olla haastavaa tavoittaa mutkittelevat ja äänettä pysähtelevät supikoirat seisontahaukkuun. Toisaalta kokemusta saatuaan koirat saattavat onnistua pysäyttämään ruovikkosupit, mikäli ne ovat jo harjaantuneet käyttämään ilmavainua, korviaan, etenemään riittävällä vauhdilla, sekä poikkeamaan jäljeltä mutkittelevien supikoirien eteen oikoen.
Merkittävä etu ruovikoiden päivämakuuksilta pyydettäessä on mahdollisuus harjoittaa pintapyyntiä päiväaikoina, kun taas kankailla työ painottuu enemmän yön pikkutunneille. Tuleva kevät on erittäin mielenkiintoinen, kun saamme kokemuksia ruovikoista kaikkein kriittisimpään aikaan juuri ennen lintujen lisääntymiskautta.
Kirjoittaja toimii Helmi-vieraspetohankkeen suunnittelijana Uudellamaalla
Drone pyynnin apuvälineenä tarvitsisi lainmuutoksen
Aktiivisesti vieraspetopyynnin tukena lennätetty drone parantaisi mahdollisuuksia poistaa ruovikoissa makoilevan pariskunnan molemmat yksilöt kerralla. Se osoittaisi pyynnin aikana supikoirien tarkat sijainnit sekä pakosuunnat.
Lentolaitteiden hyödyntäminen pyynnin välittöminä apuvälineinä edellyttäisi kuitenkin lainsäädännöllistä muutosta. Metsästyslain §32 kieltää pyyntitarkoituksessa hätyyttämisen tai jäljittämisen ilma-aluksella ja kyseinen pykälä pätee myös rauhoittamattomia eläimiä sekä haitallisia vieraslajeja pyydettäessä.
Toistaiseksi droneja hyödynnetäänkin vain supikoirien kartoittamiseen pyyntitoiminnasta irrallisesti taikka pelkkään tapahtumien taltioimiseen koirien toimiessa hakutyössä itsenäisesti.
