Valkohäntäpeurat tulevat usein vauhdilla tien yli, jolloin reaktioaikaa jää hyvin vähän. Erilaisilla varoitusjärjestelmillä peurakolareita voitaisiin saada vähennettyä.

Äänimajakka ja mallinnukset – Uusia keinoja peurakolareiden vähentämiseen

Kannan koon pienentäminen on tunnettu tapa vähentää valkohäntäpeurakolareita, mutta se voi olla mahdollista myös muilla keinoilla.

Teksti Esa Huhta, Jyrki Pusenius ja Antti Rinne Kuvat Antti Rinne, Innotrafik Oy ja Getty Images

Julkaistu6.11.2024

Tutkimuksella pyritään tuomaan lisää työkaluja peurakolareiden vähentämiseksi. Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa tutkitaan ympäristötekijöiden sekä erilaisten laitteiden ja toimenpiteiden vaikutuksia kolarimääriin.

Suomen valkohäntäpeurakanta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti myös valkohäntäpeurakolareiden määrä on kasvanut. Kolareita tapahtuu eniten Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kolareista aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet. Taloudellisten vahinkojen lisäksi korkea kolaririski aiheuttaa paljon läheltä piti -tilanteita ja stressiä riskialueilla liikkuville autoilijoille ja kärsimystä kolariin joutuville eläimille.

Peuravaara-liikennemerkkejä on Lounais-Suomessa paljon. Pelkkien varoituskolmioiden vaikutus on jäänyt valitettavan pieneksi.

Tavoitteena peurakolareiden vähentäminen

Tänä vuonna käynnistyneessä valkohäntäpeurakolareiden syitä ja ennaltaehkäisymahdollisuuksia selvittävässä hankkeessa pyritään tunnistamaan kolaririskiin eniten vaikuttavat tieympäristön ominaisuudet sekä selvittämään kolareiden ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen menetelmien toimivuutta. Tulosten perusteella laaditaan kolaririskikarttoja ja annetaan suosituksia kolareiden ehkäisyyn.

Hankkeessa tutkitaan muun muassa liikenteen, tienvarsien kasvillisuuden ja hoidon, suojarakenteiden, varoitusjärjestelmien, maisemarakenteen, maankäytön, riistanhoitotoimenpiteiden sekä sääolosuhteiden vaikutuksia valkohäntäpeurakolaririskiin.

Tarkoitusta varten kootaan eri aineistoja ja mallinnetaan tekijöiden vaikutusta kolaririskiin. Lisäksi tutkitaan kokeellisesti erilaisten varoitusmenetelmien vaikutusta riskiin ja seurataan tieympäristössä käynnistettyjen riskiä pienentämään tarkoitettujen toimenpiteiden vaikutuksia.

Kokeilussa äänimajakat ja heijastimet

Hankkeessa on asennettu teiden varsille äänimajakoita ja valoheijastimia. Laitteet sijoitetaan valtateiden varsille kolarimäärien ja tieliikenneturvallisuuden kannalta tärkeisiin paikkoihin. Tavoitteena on kerätä tietoa laitteiden kolarien estovaikutuksista vertaamalla sijoituspaikoissa aikaisemmin tapahtuneita kolarimääriä laitteiden käyttöönoton jälkeisiin kolarimääriin. Laitteet on hankittu Innotrafik Oy:ltä, joka vastaa äänimajakoiden asennuksesta ja ylläpidosta. ELY-keskukset vastaavat valoheijastimien asennuksesta ja ylläpidosta.

Tutkimuksessa tarkastellaan äänimajakoiden vaikutusta peurakolareiden määrään. Kun tutka tunnistaa eläimen, alkaa majakasta kuulua ihmisääntä. Äänen toivotaan estävän eläimen kulun tielle. Majakan valmistaa Innotrafik Oy.

Keltaiset nauhat ja ruokintapaikat kartalle

Tarkoituksena on kerätä tietoa myös teiden varsille asennetuista keltaisista nauhoista sekä tiestön läheisyydessä olevista hirvieläinten ruokintapaikoista. Nauhojen tai ruokintapaikkojen vaikutuksesta kolaririskiin ei ole tutkimusta. Tietojen keruussa ollaan yhteydessä riistanhoitoyhdistyksiin ja metsästysseuroihin.

Suuri hyöty myös metsästäjille

Riistaonnettomuudet vaikuttavat merkittävästi kansalaisten suhtautumiseen metsästykseen ja riistalajeihin. Jos peurakolareita tapahtuu tieosuudella paljon, on kolaririski jatkuvasti tielläliikkujan mielessä. On myös metsästäjien edun mukaista, että kolaririskiä saataisiin pienennettyä. Tähän tarvitsemme tutkimusta.

Tutkimuksen myötä saadaan lisätietoa alueista, joille metsästystä kannattaa kohdistaa kolareiden vähentämiseksi. Lisäksi etsitään toimenpiteitä ja menetelmiä, jotka edesauttaisivat kolareiden vähentämistä.

Usean organisaation yhteistyötä

Hanketta vetää Luonnonvarakeskus (LUKE). Partnereina ovat Suomen riistakeskus sekä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset. Tutkimus toteutetaan näiden ELY-keskusten alueilla. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.