Metsästysmyönteisyys kasvussa – suurpetojen salametsästyksen hyväksyntä laskussa

Taloustutkimus selvitti suomalaisten käsityksiä metsästyksestä ja esimerkiksi suurpedoista. Enemmistö suomalaisista eli 66 prosenttia suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Vastaavasti kielteisesti suhtautuvien osuus on pienentynyt 10:een prosenttiin.

Sukulainen tai tuttava tärkein tietolähde

Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten tärkeimpiä tietolähteitä metsästykseen liittyen. Tärkeimpinä pidettiin sukulaisia ja tuttavia, myös TV oli tärkeä. Mielenkiintoista oli, että vain 16 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole mitään kosketuspintaa metsästykseen.

Voisikin sanoa, että jokainen metsästäjä on harrastuksensa tärkein markkinamies ja omalla käytöksellään jokainen vaikuttaa metsästyksen julkikuvaan.

Metsästys ei vaaranna riistakantoja

Riistavaran käyttö mielletään kestäväksi ja yli kaksi kolmasosaa suomalaisista vastasi, että metsästys ei vaaranna riistaeläinkantojamme. Yhtä moni oli sitä mieltä, että metsästäjät noudattavat metsästyksestä annettuja säädöksiä.

Käsityksissä säädöksien noudattamisesta oli selvästi palattu parempaan. Pohjanoteeraus oli vuoden 2013 tutkimus, joka tehtiin heti keväällä paljon julkisuutta saaneen Perhon suden salametsästysjupakan jälkeen.

Metsästysmyönteisyys nousussa

Suhtautuminen metsästykseen on vastoin kaikkia ennustuksia muuttunut myönteisemmäksi. Ensimmäisen 1986 tehdyn tutkimuksen mukaan myönteisesti metsästykseen suhtautui 48 prosenttia suomalaisista ja kielteisesti suhtautui 31 prosenttia. Uusimmassa tutkimuksessa vastauksista 66 prosenttia oli myönteisiä ja 10 prosenttia kielteisiä.

Lukujen taustalla on monia muuttujia, mutta ne kertovat myös siitä, että suomalainen metsästys kestää julkisen tarkastelun ja täyttää yhteiskunnan sille asettamat eettiset kriteerit; metsästys on vastuullista.

Suurpetoasenteissa myönteistä kehitystä

Suurpedot ja erityisesti susi puhuttaa suomalaisia ja mielipiteitä on voimakkaasti molempiin suuntiin. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että suurpetokantoja on voitava säädellä metsästyksellä. Luku on pysynyt käytännössä samana koko 2000-luvun.

Puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että pihapiiriin tulleen suurpedon saa tappaa. Kulminaatiopisteenä pidettyyn vuoden 2013 tulokseen verrattuna on salametsästyksen hyväksyttävyys (mikäli laillisia poikkeuslupia ei saada) vähentynyt voimakkaasti. Enää joka kymmenes hyväksyy oman käden oikeuden.

Kysymykseen, onko Suomessa liikaa susia, oli yhtä paljon näkemyksiä puolesta ja vastaan, eli 40 prosentin mielestä susia on liikaa ja yhtä monen mielestä ei ole.

Suurpetojen kanta-arvioissa luotetaan tutkijoihin

Kuumana vellova suurpetokeskustelu, erityisesti sutta koskien, pyörii tiukkojen poikkeuslupakriteerien lisäksi kanta-arvioiden paikkansapitävyydessä. Kentällä pyörii sitkeitä huhuja siitä, että tutkijat eli Luonnonvarakeskus manipuloisi suurpetojen kanta-arvioita. Keskustelu aiheesta kävi erityisen kiivaana talvella 2013. Nyt on ilahduttavasti havaittavissa, että luottamus tutkijoiden arvioihin on kasvanut 39 prosentista 46 prosenttiin.

Puolet pelkää suurpetoja

Taloustutkimuksen tutkimus paljastaa suurpetoihin liittyvien pelkojen pysyneen ennallaan. Puolet suomalaisista pelkää sutta ja karhua.

Tutkimus tehtiin osana Taloustutkimuksen Omnibus-kyselyä ja otanta oli 1016 vastaajaa.

Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus