Uusi vuosi, uudet tuulet
Hyvää alkanutta uutta kalenterivuotta kaikille metsästäjille ja riistanhoitajille sekä vähän muillekin. Uusi vuosi tuo aina uusia asioita, kuten tämän uudistuneen Metsästäjä-lehdenkin.
Nyt näin joulun alla tätä kirjoittaessa voi todeta, että Suomen hallituksen uuteen asentoon saattaminen aiheutti melkoista turbulenssia ja kaikenlaista parranpärinää. Riistahallinnon tulevien valintojen toivoisi sujuvan vähän sopuisammassa ilmapiirissä. Uusi vuosi kun tuo uusia henkilöitä myös riistahallintoon.
Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset ovat edessä heti helmikuussa, jolloin yhdistysten omien luottamusmiesten lisäksi tehdään esitykset myös alueellisiin ja valtakunnallisiin luottamuselimiin. Maaliskuussa viidessätoista aluekokouksessa tehdään esitykset seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi uudesta alueellisen riistaneuvoston (ARN) puheenjohtajasta ja jäsenistä varajäsenineen, valtakunnallisen riistaneuvoston (VRN) puheenjohtajista ja jäsenistä sekä Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtajista ja jäsenistä varajäsenineen.
Maaliskuun aluekokousten yhteydessä tai erikseen aluekokouksen alla pidetään myös lakisääteiset sidosryhmäneuvottelut. Sidosryhmäneuvotteluissa kuullaan alueellisia sidosryhmiä koskien hirvieläimiä. Yleensä eniten keskustelua herättää hirvikannan koko ja etelä- ja lounaisosassa maata myös valkohäntäpeurojen määrä.
Pohjoisilla alueilla on harjoiteltu aikaistettua metsästysaikaa 1.–20. syyskuuta ja jatkettu kiimarauhoituksen jälkeen jahtia lokakuun toisena lauantaina. Jälleen kerran talvi yllätti heti lokakuun lopulla ja vaikeutti pyyntiä. Aloitusajankohta 1.9. saa laajasti kannatusta, mutta kiimarauhoituksen jälkeistä aloitusta toivottaisiin yleisesti muutettavaksi alkamaan heti lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Sillä olisi pohjoisen laajoilla selkosilla iso merkitys saalistavoitteiden parempaan saavuttamiseen.
