Jokainen kaadettu hirvi ja peura pienentää hirvieläinkolarien riskejä
Vakavia vahinkoja aiheuttavien hirvikolarien määrä on saatu kuriin metsästyksellä viimeisen 20 vuoden aikana. Samaan aikaan peurakannan räjähdysmäinen kasvu näkyy vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa.
Suomen teillä tapahtui vuonna 2019 yli 13 000 riistaonnettomuutta. Hirvionnettomuuksia tilastoitiin 2 009 ja valkohäntäpeuraonnettomuuksia 6 507. Vuosituhannen alussa hirvikolareita tilastoitiin lähemmäs 3 000 vuodessa.
Hirvieläinkantojen kokoa rajoittavat metsästys, liikennevahingot, suurpedot ja sairaudet.
– Metsästäjät tekevät arvokasta työtä kaikkien suomalaisten kannalta. Edelleen joka vuosi noin 150 suomalaista loukkaantuu hirvikolareissa. Suomen suurimpana liikennevakuuttajana vahinkotilastomme osoittavat selvästi sen, että hirvieläinkolarien määrä on suorassa yhteydessä hirvi- ja peurakannan kokoon, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.
Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat metsästyksen jälkeisten hirvieläinkantojen kehityksestä vuosina, 2000–2018: Hirvien määrä laski 149 100 hirvestä 86 478 hirveen. Vastaavasti valkohäntäpeurakannan koko on yli kolminkertaistunut noin 109 000 yksilöön.
– Liikenneturvallisuuden kannalta metsästys ja riittävät kaatolupien määrät ovat erittäin tärkeitä. Hirvikannan hallinta on lisännyt liikenneturvallisuutta ja vähentänyt vakavia henkilövahinkoja. Samaan aikaan peuravahingot ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina ja ne aiheuttavat nyt paljon vaaratilanteita. Kuluvalle kaudelle on myönnetty ennätysmäärä valkohäntäpeurojen pyyntilupia ja viime kauden saalismäärän arvioidaan pysäyttäneen pitkään jatkuneen kannan kasvun, kertoo Nieminen.
Niemisen mukaan vahinkomäärät ovat suurimpia Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa peurakannat ovat suurimmat. Myös kaurisvahinkoja sattuu merkittävä määrä vuosittain.
– Jos hirvieläinten metsästys vähenisi merkittävästi, lisääntyisivät hirvien ja peurojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet hallitsemattomasti seuraavina vuosina. Erityiskiitos myös niille metsästäjille, jotka tekevät eri puolilla Suomea talkootöinä suurriistavirka-apua, Nieminen sanoo.
Vältä hirvieläinkolari:
Hämärä Riskit lisääntyvät syksyllä hämärän ajan pidetessä, koska hirvet ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan. LähiTapiolan korvaamista hirvieläinvahingoista suurin osa tapahtui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä.
Ajonopeus Riski loukkaantua tai kuolla hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Nopeuden alentaminen antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää seurauksia.
Vähennä nopeutta välittömästi. Jos joudut väistämään, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.
