Lehdissä hirvieläimet usein haittaeläiminä
Hirvieläinten haitoista uutisoidaan enemmän kuin niiden hyödyistä ja myös metsästystä kuvataan usein kielteisesti.
Turun yliopiston selvityksen mukaan hirvieläinmaininnat olivat hyvin samansuuntaisia lehdestä riippumatta: hirvieläimet tuotiin esiin joko neutraalisti ohimennen tai niiden aiheuttamien vahinkojen kautta. Uutisissa, joissa oli tunnistettavissa neutraalista poikkeava sävy, hirvieläimiä kuvattiin negatiivisella tavalla kolme kertaa useammin kuin positiivisella.
Hirvieläimet liitettiin uutisissa tyypillisesti esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin sekä maa- ja metsätalousvahinkoihin. Myönteiset näkökulmat näkyivät vain harvoin.
Eroja metsästysuutisoinnissa
Toisin kuin hirvieläinuutisoinnissa, metsästysuutisten sävy oli useimmiten neutraali. Lehtien välillä on kuitenkin selvä ero: Maaseudun Tulevaisuudessa oli eniten metsästysuutisia ja niistä positiivisia oli lähes kolme kertaa enemmän kuin negatiivisia.
Selvästi vähiten mainintoja metsästyksestä oli Ilta-Sanomissa. Niissä Ilta-Sanomien uutisissa, joissa oli tunnistettavissa neutraalista poikkeava sävy, metsästystä kuvattiin negatiivisesti yli kolme kertaa useammin kuin positiivisesti. Helsingin Sanomissa negatiivisia metsästysuutisia oli yli kaksi kertaa enemmän kuin positiivisia.
Metsästysrikokset ja -onnettomuudet sekä suurpetojen metsästys saivat paljon näkyvyyttä kaikissa selvityksen lehdissä. Metsästyksen hyödyistä oli kaikissa lehdissä hyvin vähän uutisia. Eräänä selkeänä erona havaittiin, että suurpetojen metsästys uutisoitiin Maaseudun Tulevaisuudessa positiivisena ja Helsingin Sanomissa negatiivisena asiana.
Millaista kuvaa metsästyksestä ja hirvieläimistä halutaan luoda?
Analyysi osoittaa uutisten sävyn poikkeavan tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta.
Metsästysonnettomuus ja -rikoksia käsittelevien uutisten runsauteen saattaa olla syynä helposti saatavilla olevan tiedon määrä: Esimerkiksi Poliisin Uutishuone ja Tuomioistuinlaitoksen Ratkaisut tiedottavat niistä. Lisäksi lehdet uutisoivat samasta tapauksesta moneen kertaan.
Sama voi koskea hirvieläinuutisoinnin negatiivisuutta. Tietoa on saatavilla erityisesti maa- ja metsätalousvahingoista ja liikenneonnettomuuksista. Metsästyksen ja hirvieläinten hyödyistä ei ole vastaavaa tietoa helposti saatavilla.
Metsästys ja hirvieläimet suomalaisessa mediassa
Selvitys toteutettiin Turun yliopiston ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä. Helsingin Sanomat valittiin edustamaan yleissanomalehtiä, Ilta-Sanomat iltapäivälehtiä ja Maaseudun Tulevaisuus maaseudun sanomalehteä. Selvityksessä tarkasteltiin painettujen lehtien uutisointia vuosilta 2021 ja 2024.
Aineisto koostui 1 347 artikkelista, jotka kerättiin Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä hirvieläimiin ja metsästykseen liittyvillä hakusanoilla. Jokaisesta artikkelista arvioitiin muun muassa aihepiiri, sävy sekä se, missä valossa hirvieläimet tai metsästys mainittiin.
Raportti: https://www.utupub.fi/handle/10024/194449