Keväällä sosiaalisen median syötteeseeni osui työpaikkailmoitus, jossa Suomen Sikayrittäjät haki riista-asiantuntijaa afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjuntahankkeeseen. Hain tehtävää, tulin valituksi ja kysyin, miten perehdytys aloitetaan. Vastaus oli yksinkertainen: ”Mennään sikajahtiin.”

Tätä kirjoittaessani Suomessa on todettu ensimmäiset afrikkalaisen sikaruton (ASF) tapaukset luonnonvaraisissa villisioissa. Vielä keväällä työni painopiste oli taudin Suomeen leviämisen ehkäisemisessä. Nyt metsästäjien, maanomistajien ja viranomaisten yhteistyö on entistäkin tärkeämpää taudin leviämisen hillitsemiseksi.

Pian istuinkin Kaakkois-Suomessa ensimmäisessä villisikakytiksessäni. Ilta toi myös saalista, ja samalla alkoi oppiminen uudesta riistalajista. Vaikka olen metsästänyt 35 vuotta, villisika oli minulle uusi tuttavuus. Ensivaikutelma oli selvä: sillä on erinomainen kuulo, tarkat aistit ja se oppii nopeasti. Kokeneet villisianmetsästäjät kiteyttivät asian hyvin: Jos samasta pahnueesta ampuu heti kaksi porsasta, ei niitä näe siinä paikassa enää pitkään aikaan.

Juuri tätä käyttäytymistä voidaan hyödyntää kannan hallinnassa. Kun metsästyspainetta kohdistetaan oikein, villisiat oppivat nopeasti välttämään ongelma-alueita.

Villisika ei tunne seurarajoja

Villisikakannan pienentäminen onnistuu vain yhteistyöllä. Tarvitaan maanomistajien ja metsästäjien välistä vuoropuhelua, mutta myös metsästysseurojen yhteistyötä. Naapuriseurojen kannattaa sopia yhteisistä tavoitteista, vaihtaa havaintoja ja järjestää yhteisjahteja riittävän laajalla alueella. Myös maanomistajien kanssa on hyvä keskustella siitä, millaista villisikakantaa alueella tavoitellaan.

Turvallisuus ennen kaikkea

Haavoittunut tai ahdistettu villisika voi olla vaarallinen, mutta asiaa ei pidä liioitella. Kyllä me täällä kaikki vielä elossa ollaan, kuten eräs kokenut kaakkoissuomalainen metsästäjä totesi.

Villisian metsästyksessä noudatetaan samoja turvallisuusperiaatteita kuin muussakin metsästyksessä. Laukauksen jälkeen edetään rauhallisesti, ja yhteisjahdeissa toimitaan metsästyksen johtajan ohjeiden mukaan. Turvallisuus on jokaisen metsästäjän vastuulla.

Saaliin käsittelyssä hygienia on tärkeää

Villisika voi kantaa useita taudinaiheuttajia. Suomessa villisioissa todetaan satunnaisesti trikiiniä, minkä vuoksi jokaisesta ravinnoksi käytettävästä villisiasta kannattaa ottaa trikiininäyte.

Hyvä hygienia on tärkeää koko saaliinkäsittelyn ajan. Villisika kannattaa suolistaa lahtivajalla ja ruho käsitellä mahdollisimman nopeasti suojakäsineitä käyttäen. Vaikka villisikoja voidaan käsitellä samoissa tiloissa muun riistan kanssa, eri aikaan tehty käsittely pienentää tautiriskiä.

Miksi villisika sitten herättää niin paljon keskustelua?

Villisika on kaikkiruokainen eläin, joka voi aiheuttaa huomattavia vahinkoja erityisesti erikoiskasveille. Vielä suurempi huolenaihe on kuitenkin ASF.

Taudin leviämisessä ihminen on edelleen merkittävä riskitekijä. Virus voi kulkeutua uusille alueille esimerkiksi saastuneiden sianlihatuotteiden, metsästysvarusteiden, ajoneuvojen tai muun ihmistoiminnan mukana. Siksi hyvä hygienia, metsästysvälineiden huolellinen puhdistus sekä viranomaisten ohjeiden noudattaminen ovat entistä tärkeämpiä.

Vaikka ensimmäiset ASF-löydökset ovat maantieteellisesti rajatulla alueella, tilanne korostaa villisikakannan hallinnan merkitystä koko maassa. Tiheä villisikakanta mahdollistaa taudin leviämisen, ja kokemukset Euroopasta osoittavat, että ASF:n hävittäminen luonnonvaraisesta villisikakannasta on erittäin vaikeaa.

Suomessa villisikakannan hoidolle on asetettu selkeät tavoitteet. Villisikatyöryhmän linjauksen mukaisesti tavoitteena on pienentää kantaa erityisesti alueilla, joilla se on tihein, sekä estää uusien villisikakeskittymien syntyminen. Metsästäjien tekemä kannanhoito ja ASF-seuranta muodostavat yhdessä tärkeän osan taudin torjuntaa.

Toiminta-avustus tukee aktiivista metsästystä

Muuttuneessa tautitilanteessa toiminta-avustuksen merkitys korostuu entisestään. Sen avulla tuetaan aktiivista metsästystä ja varmistetaan, että ASF-seuranta toimii mahdollisimman kattavasti. Jokainen Ruokavirastoon toimitettu näyte auttaa muodostamaan ajantasaisen kuvan tautitilanteesta.

Suomen Sikayrittäjät kannustaa metsästysseuroja villisikakannan hallintaan ja uusien villisikakeskittymien ehkäisemiseen maksamalla toiminta-avustusta jokaisesta metsästetystä villisiasta, josta lähetetään ASF-näyte Ruokavirastoon.

Tällä hetkellä toiminta-avustus on 185 euroa villisikaa kohden. Lisäksi Ruokavirasto maksaa 50 euron näytepalkkion, ja naarasvillisian kohtunäytteestä maksetaan 100 euron lisäpalkkio.

Uusi tietopaketti metsästäjille

Ensimmäisten työkuukausieni aikana olen huomannut, että suomalaisilla metsästäjillä on runsaasti osaamista, kokemusta ja ennen kaikkea tahtoa pitää villisikakanta hallinnassa. Tänään tuo työ on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Juuri metsästäjien tekemä kannanhoito, näytteenotto ja havaintojen ilmoittaminen muodostavat perustan sille, että tautitilannetta voidaan seurata ja torjuntatoimia kohdentaa oikein.

Tätä työtä haluamme tukea tarjoamalla käytännönläheistä tietoa ja ajantasaista ohjeistusta. Tähän tarpeeseen on laadittu Villisian metsästyksen tietopaketti metsästäjille. Oppaaseen on koottu keskeiset tiedot villisiasta lajina, vastuullisesta metsästyksestä, ASF-näytteenotosta sekä saaliinkäsittelyn hygieniasta.

Tule tapaamaan meitä tapahtumissa ympäri Suomen ja hae oma oppaasi. Yhdessä voimme pitää villisikakannan hallinnassa ja turvata suomalaisen sikatalouden tulevaisuutta.

Lataa villisian metsästyksen tietopaketti tästä.

---

Kirjoittaja on Suomen Sikayrittäjien riista-asiantuntija.