Ruokavirasto seuraa eläintauteja

Jokainen suomalainen voi osallistua seurantaan ilmoittamalla havaintojaan eläimistä ja toimittamalla näytteitä tutkimuksiin. Luonnossa paljon liikkuvat metsästäjät ovat erityisen tärkeitä villieläintautien seurannassa.

Yleisessä tautiseurannassa tutkitaan kaikenlaisia itsestään kuolleita tai sairauden takia lopetettuja villieläimiä. Tavoitteena on löytää uusia tai jo ennestään tunnettuja sairautta aiheuttavia tauteja.

Yleisellä seurannalla on löydetty muun muassa ensimmäiset korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tapaukset Suomen luonnossa, kun Ahvenanmaan vesillä kuolleita tukkasotkia tutkittiin vuonna 2016. Afrikkalaisen sikaruton havaitsemiseksi yritetään luontoon kuolleet villisiat saada aina tutkittaviksi.

Kohdennetussa tautiseurannassa etsitään tiettyjä tärkeinä pidettyjä taudinaiheuttajia tietyistä eläinlajeista. Usein näytteeksi kerätään sairaiden eläinten lisäksi metsästettyjä eläimiä. Kohde-eläinlajeja voidaan testata tautien varalta, vaikka niillä ei olisikaan tautiin viittaavia oireita. Seurattavia tärkeitä zoonooseja ovat rabies, ekinokokit, trikiinit ja salmonella. Eläintaudeista afrikkalainen sikarutto ja lintuinfluenssa ovat tärkeimpien joukossa. Myös kala- ja raputauteja tutkitaan.

Aiemmin eläinnäytteitä saattoi lähettää maksutta Matkahuollon pakettina, mutta tämä mahdollisuus poistui 2023. Nyt kokonaiset eläimet pitää tuoda Ruokaviraston toimipaikkaan (Oulu, Seinäjoki, Kuopio tai Helsinki), tai tietyissä tapauksissa niille voidaan tilata oma kuljetus. Lappeenrannan toimipaikan näytepakastimeen voi toimittaa pienpetonäytteitä. Joitakin näytteitä, kuten elimiä, voi lähettää maksuttomana postipakettina. Kun näytteiden toimittaminen tulee ajankohtaiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä Ruokavirastoon parhaan toimitustavan löytämiseksi. Aivan tavallinenkin luonnoneläin voi olla tärkeä näyte seurantaan.