Ajankohtaista ampumaradoilta

Heikon ampumaratatilanteen korjaaminen ja hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen toteutuminen edellyttää olemassa olevien ratojen toiminnan turvaamista, suljettujen ratojen ottamista uudelleen käyttöön ja uusien ratojen perustamista.

Nopeasti tilanne ei kuitenkaan korjaannu, sillä nykyisellä lainsäädännöllä ja lupakäytännöillä pelkkään ympäristöluvan käsittelemiseen saattaa kulua 5–10 vuotta. Uusien ratojen rakentamiseen kuluu aikaa vuosikymmeniä ja tiukoista lupamääräyksistä johtuen rakentaminen on erittäin kallista. Nykyisen ampumaratakapasiteetin käyttöasteen nostaminen tai lajiratavalikoiman lisääminen ei myöskään tapahdu nopeasti.

Sujuvuutta lupakäytäntöön

Konkreettinen edistysaskel tilanteen parantumiseksi oli vuoden 2023 loppupuolella varmistunut hallituksen kolmevuotinen rahoitus ampumaratojen ympäristölupahankkeen jatkamiseksi. Rahoituksella turvataan ampumaratoihin erikoistuneen työryhmän toiminta.

Parhaillaan eri ministeriöissä valmistellaan myös muita tarvittavia muutoksia. Hallitusohjelman kirjattu tavoite sujuvoittaa luvitusta voisi tarkoittaa sitä, että ampumaratoihin liittyvä ympäristösääntely siirretään ympäristöministeriön toimialalta sisäministeriöön. Tavoitteena olisi, että ampumaratoihin liittyvä sääntely olisi mahdollisimman selkeää, perustuisi todellisiin riskeihin ja olisi tieteellisesti perusteltavissa. Näin nopeutettaisiin ja selkeytettäisiin lupien saamista ampumaradoille siten, että lupaharkinta perustuu objektiiviseen riskinarviointiin. Luvituksen lähtökohta jatkossa olisi ase-, ampuma- ja ympäristöturvallisuus.

Toimialan muutoksen yhteydessä uudistetaan ampumaratoja koskeva lainsäädäntö ja ympäristösääntelyn muuttamiseen liittyen myös lupahallinto. Tällä hetkellä pelkästään ympäristölupia käsitteleviä viranomaisia on useita satoja ja erot osaamisessa, säädösten tulkinnassa tai lupahakemusten käsittelyssä ovat merkittäviä. Viranomaisten suuri määrä yhdessä epäselvän, tulkinnanvaraisen ja vanhentuneen lainsäädännön kanssa tekee luvituksesta hidasta, joustamatonta sekä ennalta-arvaamatonta.

Lyijyammuskielto uhkana

Euroopan komission pyrkimykset rajoittaa lyijyammusten käyttöä muodostavat myös merkittävän uhan ampumaratojen olemassaololle ja kehittämiselle. Komission rajoitusesityksen toteutuminen aiheuttaisi valtavan määrän kustannuksia ja ampumaratojen määrä vähenisi murto-osaan nykyisestä kaikkialla Euroopassa.

EU-sääntelyn tasolla ampumaradat tulisi rajata kokonaan pois lyijyammusten rajoitusesityksestä. Lyijyammusten käytön kieltäminen ampumaradoilla ei vaikuta rajoitusesityksen tavoitteisiin suojella muuttolintuja ja riistalihan puhtautta, mutta rajoituksen vaikutukset ampumaratatoiminnalle ja ammunnan harjoittelulle olisivat merkittävät. Reserviläis- tai maanpuolustuspoikkeus ei ratkaise rajoitusesityksen ongelmia etenkään Suomen kaltaisessa maassa, jossa kaikki ampumaharrastajaryhmät ja osa viranomaisista harjoittelevat samoilla radoilla. Poikkeukset eivät myöskään turvaa ammustuotannon jatkumista sotilas- ja viranomaiskäyttöön.

Suljetut radat käyttöön

Olemassa olevien ampumaratojen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, nykyisen ratakapasiteetin lisääminen ja ratavalikoiman monipuolistaminen sekä suljettujen ratojen käyttöönotto ja uusien ampumaratojen perustaminen ovat edellytys tuhannen ampumaradan tavoitteen saavuttamiseksi. Suljettujen ampumaratojen käyttöönottoa tukee se, että vuosikymmenen aikana ampumaratojen ympäristövaikutuksista on saatu lisätietoa. On tunnistettu, että ratoja on suljettu liian tiukkojen arvioiden takia, vaikka todellista riskiä ei ole tutkimuksin pystytty osoittamaan.

Sata vuotta sitten tilanne on muistuttanut nykyistä, ja vuosina 1924–1934 maahamme rakennettiin tuhat ampumarataa. Jos huonoa ampumaratatilannetta pystyttiin parantamaan sata vuotta sitten, niin voidaan varmasti tehdä nytkin.

Kirjoittaja on Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö