Valkohäntäpeuran kanta-arvio uudistui
Luonnonvarakeskus on vuodesta 2016 alkaen tuottanut valkohäntäpeuran kanta-arvion. Tuorein arvio on tuotettu uudella hirvitalousaluekohtaisella mallinnuksella, mikä tarkentaa käsitystä valkohäntäpeurakannasta alueellisesti.
Valkohäntäpeuran metsästyksellä tähdätään asetettuihin kantatavoitteisiin. Tavoitteisiin tähtäävää pyyntilupamäärää mitoitettaessa tarvitaan tietoa kannan koosta, tuottavuudesta, kuolleisuudesta, sukupuoli- ja ikärakenteesta sekä alueellisesta jakaumasta.
Verotussuunnittelun ja muun riista-alaa koskettavan päätöksenteon lisäksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottama valkohäntäpeuran kanta-arvio pyrkii palvelemaan erilaisia sidosryhmiä ja asiasta kiinnostuneita kansalaisia.
Saalis, kolarit, ilves…
Luken tuottama kanta-arvio pohjautuu tilastomallinnukseen, jossa vasatuottoon ja kuolleisuustekijöihin perustuva populaatiomalli on ehdollistettu erilaisilla kannan kokoa kuvaavilla ja kantaan vaikuttavilla aineistoilla. Näitä ovat metsästäjiltä saadut saalistiedot ja jahtikauden päätteeksi tehdyt arviot paikallisesta jäävän kannan koosta, liikennemääriin suhteutetut peurakolaritilastot ja valkohäntäpeuraa saalistavan ilveskannan koko.
Lisäksi hyödynnetään valkohäntäpeurajahdin aikana kerättyjä näköhavaintoja vasatuoton arvioimiseksi.
Alueelliset erot
Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittämisen tarve on viime vuosina korostunut. Sen parantamiseksi on nähty tarpeelliseksi tarkempi vasatuoton arviointi ja kannan kokoon vaikuttavien tekijöiden alueellisten erojen huomioiminen.
Kehitystyössä otettiin merkittävä askel metsästyskaudella 2021–2022, kun jahdinaikaisia näköhavaintoja kerättiin ensimmäistä kertaa koko maan laajuudessa. Sen myötä vasatuotosta saatiin pitkän tauon jälkeen ajanmukaista ja alueellisesti edustavaa tietoa.
Hirvitalousaluekohtainen malli
Kanta-arviossa siirryttiin käyttämään hirvitalousaluekohtaista mallia, jolla alueellista tietoa on päästään hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Kultakin hirvitalousalueelta (HTA) on koottu erikseen tieto kantaan vaikuttavien prosessien ajallisesta kehityksestä ja muodostettu vastaava populaatiodynaaminen malli kuin koko maan kanta-arviossa.
Näin kunkin HTA:n kanta-arvio perustuu kyseisen alueen valkohäntäpeurakannan syntyvyyteen ja kuolleisuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja alueiden väliset erot tulevat huomioiduksi. Uutta HTA-mallia voi pitää lähtökohdiltaan aiempaa luotettavampana, joskin sen edellyttämää alueellista tietoa on toistaiseksi käytössä vasta vuodesta 2016 alkaen. Aineiston kertyminen tarkentaa arviota tulevina vuosina.
134 000 peuraa vuonna 2022
Metsästyskauden 2022 päätteeksi HTA-mallilla arvioitiin koko maan valkohäntäpeurakannaksi noin 134 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 125 000–142 000 yksilöä). Valkohäntäpeurakanta on HTA-mallin perusteella pienentynyt viime vuodesta noin kolme prosenttia ja kannan huippuvuodesta 2021 noin 8,7 prosenttia.
HTA-mallin tulosten vertailukohdaksi toteutettiin aiempina vuosina käytettyyn koko maan malliin perustuva arvio, jonka mukaan talven 2022–2023 kanta oli noin 107 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 97 000–116 000 yksilöä). Myös tämän mallin mukaan metsästyksen jälkeinen kannan koon muutos oli edellisvuotiseen verrattuna noin -3,0 prosenttia.
Hirvitalousaluekohtaisesti tarkasteltuna HTA-mallin tuottama tiheysarvio on keskimäärin 21 prosenttia vanhan mallin tiheysarviota korkeampi. Mallien välinen ero on suurin tiheimmän kannan alueella. Mallien vertailu tukee käsitystä, että vanhassa mallissa jäävän kannan ilmoitusten perusteella tehty alueellinen jyvitys on aliarvioinut valkohäntäpeurakannan kokoa tiheimmillä alueilla.
Peuratavoitteet pohdintaan puhtaalta pöydältä
Uusi kanta-arvio muuttaa käsitystämme peuratilanteesta. Kanta-arvion kehitystyö on tervetullutta, mutta menetelmän muutosvaihe aiheuttaa omat haasteensa.
Uuden HTA-mallin mukaan tiheän kannan alueilla peuratiheydet nousivat merkittävästi vanhan menetelmän tuottamiin lukuihin verrattuna, vaikka peurakanta on uuden mallinnuksen mukaan monin paikoin pienentynyt. Esimerkiksi joillakin alueilla vanhan arvion 30 peuraa/1 000 hehtaaria onkin nyt uuden arvion 40 peuraa/1 000 ha, vaikka tilanne maastossa olisi säilynyt ennallaan. Tilannekuvan hahmottamiseksi kummankin menetelmän tuloksia tulee tarkastella erillisinä niin peuratiheyksien kuin niiden kehityksenkin osalta.
Päättyvän kauden peuratavoitteet asetettiin keväällä 2022 peilaten silloista peuratilannetta vanhan kanta-arviomallin pohjalta. Lähtökohtana oli käytännössä koko tiheän kannan alueella peurakannan pienentäminen. Vanhan kanta-arviomallin aikana asetetun tavoitteen toteutumista on perusteltua tarkastella saman mallin pohjalta. Tätä ajatellen onkin hyvä, että myös vanhan mallin mukainen arvio on käytettävissä vielä ensi keväänä.
Tulevan kauden 2024–2025 peurakantatavoitteita sen sijaan tulee pohtia uuden kanta-arviomallin lähtökohdista ja niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Käytännössä tavoitetiheyksiä tulisi monin paikoin nostaa, mikäli haluttaisiin tavoitella nykyisten tavoitteiden mukaista peurakantaa tai nykyisen tasoista kannan leikkaamista. Toisinpäin ajateltuna tavoitteen säilyttäminen nykyisellään tarkoittaisi monin paikoin huomattavasti suurempaa leikkaamista kantaan kuin vanhan mallin arvion mukaan elettäessä.
Valkohäntäpeuratavoitteiden asettaminen on eri tahojen välisen neuvottelun tulos, jossa tilannetta tulee tarkastella kunkin hirvitalousalueen lähtökohdista. Joka tapauksessa kanta-arviomenetelmän muuttuminen ja sen merkitys on tärkeää avata huolella kaikille tavoiteasetantaan osallistuville.