Metsästäjien oma museo
Suomen Metsästysmuseota rahoitetaan jokaisen metsästäjän maksamasta riistanhoitomaksusta. Museon pitkäaikaisen johtajan Anne Uotila-Laineen jäädessä vuoden vaihteessa eläkkeelle on hyvä tilaisuus kuulla hänen ajatuksiaan ja avata museotoimintaa metsästäjien näkökulmasta.
Museonjohtaja tarkastelee metsästystä hieman erilaisesta näkövinkkelistä, koska aikaikkuna kattaa tuhansia vuosia. Metsästyksen historia alkaa kivikaudelta, jolloin se oli elinehto. Se säilyi pitkään tärkeänä ruoanlähteenä maanviljelyksen rinnalla: vielä 1950-luvulla se oli sitä noin 17 prosentille suomalaisista kotitalouksista.
– Vapaa-ajan harrastukseksi metsästys muodostui vähitellen 1900-luvulla. Sinä aikana merkittävin muutos on ollut pyyntivälineiden, erityisesti aseiden, kehittyminen. Myös naisten osuus metsästäjäkunnassa on kasvanut. Toki myös riistan elinympäristöissä ja itse riistalajistossa on tapahtunut paljon muutosta, Uotila-Laine pohtii.
Tämä vuosituhantinen jatkumo näkyy Suomen Metsästysmuseon näyttelyissä, jotka ovat vain pieni osa Metsästysmuseon tekemästä työstä.
– Metsästysmuseo on suomalaisen metsästyksen tietokeskus, joten keskeisin osa museon työtä ovat kokoelmien kartutus ja niiden hoito. Kokoelmayksikkömme myös palvelevat tiedonhaussa metsästäjiä ja suurta yleisöä. Näyttelyiden ja muunkin toiminnan kautta jaetaan tutkittua tietoa metsästystä harrastamattomille, joita kuitenkin on valtaosa museon kävijöistä.
Oletko käynyt Metsästysmuseossa?
Kyllä
En
Kansakunnan muisti
Museoiden tehtävä on tallentaa aihepiirinsä ilmiöitä, myös niitä, jotka tapahtuvat parasta aikaa. Ne ovat kansakunnan muisti. Metsästysmuseon kokoelmat karttuvat pääasiassa yksityishenkilöiltä saaduilla lahjoituksilla. Usein aivan tavallinen, arkipäiväinen ja vaatimaton, ehkä itse tehty esine on museon kokoelmissa paljon tärkeämpi kuin kallis teollisesti tuotettu luksusesine.
– Tavallisen suomalaisen metsästäjän arjen tallentaminen on Metsästysmuseolle keskeistä, Uotila-Laine painottaa.
Museon osana toimii metsästyksen muistitieto, jonka puitteissa haastatellaan vanhoja metsästäjiä ja metsästyksen parissa toimineita ja toimivia henkilöitä. Museo myös dokumentoi eri metsästysmuotoja suunnitelmallisesti, esimerkiksi valokuvausprojekteina.
– Viimeksi dokumentoimme Pohjois-Suomen latvalinnustusta, muutama vuosi sitten metsäpeurojen siirtoistutusta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.
Metsästysmuseon kokoelmat ovat nykyisin kattavasti saavutettavissa kulttuurin ja tieteen hakupalvelussa, finna.fi-sivustolla. Kysymykseen siitä, onko Metsästysmuseo digitalisoitumassa, Uotila-Laine antaa empivän vastauksen.
– Museotekniikka on kehittynyt voimakkaasti ja museot pyrkivät olemaan mukana kehityksessä. Tekniikkaa käytetään museon tarjonnan laajentamiseksi. Esimerkiksi Viron uusimmissa museoissa on näyttelyt toteutettu nykytekniikkaa hyödyntäen tyylikkäästi ja sieltä on hyvä ottaa oppia myös meille. Verkkonäyttelyiden lisäksi tarjoaa perinteinen museonäyttely syvällisemmän kokemuksen.
Metsästysmuseosta Erämuseoksi?
Metsästysmuseo ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ovat laittaneet liikkeelle Erämuseohankkeen, jonka tarkoituksena olisi yhdistää toiminnot yhdeksi museoksi. Matkan varrella se on täydentynyt luonnon virkistyskäytöllä.
– Erämuseo täydentäisi toteutuessaan maastamme puuttuvan eräkulttuuria tallentavan valtakunnallisen vastuumuseon tehtävän. Se kokoaisi metsästyksen, kalastuksen ja luonnon virkistyskäytön yhteen, jolloin metsästystä voitaisiin esitellä laajemmalle asiakaskunnalle ja metsästyksen merkitystä valottaa myös niille, jotka eivät sitä ennestään tunne tai vastustavat sitä.
Anne Uotila-Laineella on yli kolmenkymmenen vuoden ura Suomen Metsästysmuseossa, ensin amanuenssina ja vuodesta 2005 alkaen museonjohtajana. Eläköitymisen jälkeenkin side museoon säilyy vahvana, sillä Uotila-Laine on vuoden 2024 alusta lähtien Suomen Metsästysmuseoyhdistyksen hallituksen jäsen.
– Olen saanut tehdä johtajuuteni aikana töitä erittäin motivoituneen, asiantuntevan ja innovatiivisen henkilökunnan ja yhteistyökumppanien kanssa. Minun roolini tässä hyvässä porukassa on ollut mahdollistaa ja tukea syntyneitä uusia ideoita. Museon hallitus on antanut henkilökunnalle luottamukseen pohjautuvan toiminnan vapauden, josta olen erittäin kiitollinen.
Museo jatkaa toimintaa toistaiseksi vt. museonjohtajaksi siirtyneen amanuenssi Pekka Allosen johdolla.
Suomen Metsästysmuseo
Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo on erikoismuseo, joka on keskittynyt ainoana maassamme metsästyskulttuurin tallentamiseen. Tallentamisen lisäksi se tutkii ja tekee tunnetuksi suomalaista metsästys- ja eräkulttuuria. Tähän kuuluu myös suomalaisten eränkäynti muualla maailmassa.
Metsästysmuseon vastuulla on merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa kivikaudesta nykyhetkeen ja sen ajallinen ulottuvuus on huomattavasti laajempi kuin useimpien muiden museoiden. Suomalaisen kulttuurin varhaisimmat kerrostumat kun löytyvät eräperinteestä.
Suomen erä- ja luontokulttuurimuseo
Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry käynnistivät vuoden 2020 alussa maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston tukemana hankkeen uuden museon aikaansaamiseksi. Museon sijaintipaikkakunnaksi valittiin Imatra ja museon ylläpitämiseksi perustettiin Suomen Erämuseosäätiö. Säätiön saaman hankeavustuksen myötä suunnitellaan museon konsepti ja laaditaan museon kokoelmapoliittinen ohjelma. Lopullinen päätös museosta tehdään perustamishankkeen päättyessä heinäkuussa 2024.
