Vanha haulikko teräshaulikelpoiseksi
Asesepän avustuksella vanha lyijyaikakauden haulikko muuttuu parhaimmillaan nykyaikaiseksi teräsmagnum-haulikoksi.
Aikoinaan haulikot tehtiin vain lyijyhaulipatruunoita varten, koska lyijy oli ainoa hauleissa käytetty materiaali. Tällaisissa haulikoissa on usein kiinteät tiukat supistukset. Tyypillisimmin metsästykseen tarkoitetuissa kaksipiippuisissa on puolisuppea ja täyssuppea piippu. Myöskään magnum-patruunoita ei käytetty ainakaan nykyisessä määrin, joten patruunapesä on esimerkiksi 12-kaliiperisissa usein 70 mm pitkä.
Teräksen ja muiden kovempien haulimateriaalien yleistyessä tällaisia haulikoita on pidetty ongelmallisina, ja kovempien materiaalien ampumista on pidetty suorastaan vaarallisena. Pelottelu varmasta aserikosta ei ole perusteltua, koska nykyään on olemassa teräshaulipatruunoita, joita voidaan ampua kaikilla haulikoilla eikä patruunan paine sinänsä muutu haulimateriaalin muuttuessa. Näistä jälkimmäinen antaa mahdollisuuden muutostöihin.
Supistukset kuntoon
Asemestari Kari Laurila esittelee tarvittavia muutostöitä asekorjaamossaan.
– Haulikko, jossa on jo valmiiksi 76 mm eli magnum-patruunapesät, mutta tiukat supistukset, saadaan teräshaulikäyttöön pelkästään supistuksia avartamalla, Laurila toteaa.
Kun hauliannos ammutaan, se osuu voimalla piipun suulla olevaan supistuskartioon. Hauliannos puristuu kokoon ja haulit suuntautuvat lentämään tiukempana ryppäänä. Kovat haulimateriaalit eivät anna supistuksessa periksi kuten lyijy, ja pahimmillaan niiden aiheuttama rasitus voi olla liikaa tiukkasupisteiselle piipulle. Jos näin käy, piipun suuhun voi tulla pullistuma. Siksi tehokkaille teräshaulipatruunoille tiukin sopiva supistus onkin M eli puolisuppea.
– kaliiperissa 12 perinteiset supistukset menevät niin, että 1 mm:n supistus piipun reiän halkaisijasta on täyssuppea ja 0,5 mm on puolisuppea, Laurila kertoo.
Näin on myös muutoksen kohteena olevassa Valmetissa. Sen puolisuppea alapiippu saa olla ennallaan, mutta täyssuppea yläpiippu on aikomus avartaa puolisuppeaksi.
Puolisuppea on täysin riittävä tarkoitukseen, koska kovat haulit ”tottelevat” supistusta lyijyä paremmin ja perinteinen puolisuppea tuottaa teräshauleilla usein täysisuppeaa vastaavan haulikuvion.
– Ennen alapiippuun kajoamista kannattaa koeammunalla todeta, millaisia kuvioita piiput ampuvat. Vaikka supistusaste tulee olemaan piipuissa sama, ne ovat profiililtaan erilaiset, Laurila painottaa.
Supistuksen avartaminen tehdään säädettävällä käsikalvaimella, johon on valittu juuri kyseiseen piippuun sopivat ohjurit. Avartaminen on käytännössä supistuskartion lyhentämistä loppupäästään. Supistuskartion alkupää jää ennalleen niin, etttä kun puolisuppea on saavutettu, loppumatkan hauliannos etenee kalvamalla tehdyssä ”suorassa putkessa”. Lopputulosta voisi siis kuvata supistukseksi, jossa on pitkä vakautusosa.
Valmetin yläpiipun täyssuppea muutettiin puolisuppeaksi, mutta siitä olisi voitu tehdä loivempikin. Säätökalvain mahdollistaa juuri sen supistusasteen, jonka aseen omistaja tahtoo. Työ ottaa aikansa, koska se tehdään vähän kerrallaan ja välillä mitaten, jotta saavutetaan juuri haluttu supistusaste.
– Osassa haulikoita, kuten Baikaleissa, on kovakromattu piippu, johon tällainen pikateräksestä valmistettu kalvaimen terä ei pysty. Kovametalliterät pystyisivät, ja olen koettanut löytää sellaisia, mutta niitä ei tunnu olevan saatavilla, Laurila harmittelee.
Kun halutut mitat on saavutettu, kalvaimen mahdollisesti jättämät pienet jäljet hiotaan ja lopuksi pinta kiillotetaan.
Myös vaihtosupistajat saattavat onnistua
Vanhaan kiinteäsupisteiseen haulikkoon saattaa olla mahdollista asentaa myös vaihtosupistajat.
– Ohutseinäiset eli niin kutsutut thin wall -supistajat on kehitetty tätä varten. Nekään eivät käy kaikkiin haulikoihin. Piipussa pitää olla riittävästi materiaalia, jotta supistajalle voidaan kalvaa tila. Esimerkiksi tähän Valmetiin niitä ei saa asennettua, Laurila kertoo.
Magnumiksi
Työn alla olevan Valmetin patruunapesät ovat 70 mm pitkät. Teräshaulipatruunoiden valikoima ja suorituskyky kasvavat merkittävästi, kun voidaan käyttää myös 76 mm magnum -patruunoita.
– Monissa vanhoissakaan haulikoissa ei ole kestävyyden osalta estettä magnum-paineille. Osa, kuten Valmet, on valmistanut haulikoita sekä 12/70- ja 12/76-pesityksillä niin, ettei piipuissa ole muuta eroa kuin patruunapesä ja aikoinaan tehty painetesti.
Patruunapesäkalvain on käsin pyöritettävä, ja työ tehdään asiaankuuluvalla huolellisuudella. Kun kalvain on lastunnut piipputerästä hetken, kalvain puhdistetaan ja työn etenemistä seurataan tarkoin. Kun patruunapesä on saavuttanut 76 mm pituuden, voidaan siirtyä seuraavaan työvaiheeseen.
Pesän pidennyksen lisäksi loivennetaan ylimeno. Ylimeno on patruunapesän etupuolella oleva kartio, jossa hauliannos rutistuu patruunapesän suuremmasta halkaisijasta piipun läpimittaan. Loivennetussa ylimenossa hauliannos pakkautuu pienemmäksi vähitellen, jolloin paine ei nouse niin jyrkästi.
– Vanhoissa haulikoissa ylimenot ovat usein erittäin lyhyitä ja siksi jyrkkiä. Niitä on loivennettu, vaikka itse patruunapesään ei ole koskettu, kun on tavoiteltu hyviä ja tasaisia haulikuvioita, Laurila kertoo.
Ylimenon loiventamiseen käytetty kovametallikalvain painuu aluksi nopeasti, mutta loppuvaiheessa asemestari saa jo vääntää tosissaan.
– Nyt kalvaimen terät ottavat piippuun jo pitkältä matkalta. Ylimenolla alkaa olla pituutta yli 50 mm, Laurila toteaa hiki otsallaan helmeillen.
Lopuksi patruunapesät ja ylimenot hiotaan ja ase on valmis tarkastukseen.
Magnum- ja teräshaulileimat
Ennen kuin magnumiksi muutettu haulikko voidaan myydä tai luovuttaa asiakkaalle, tarvitaan virallinen painetesti.
– Poliisihallituksen asehallinnon tarkastuksessa tehdään yleistarkastus, ammutaan ylipainepatruunat ja tehdään sen jälkeinen tarkastus. Läpäissyt haulikko saa siitä kertovat merkinnät, Laurila kertoo.
Tarkastus on sama, mikä tehdään kaikille Suomessa myytäville teräshaulikelpoisille 12/76-haulikoille.
– Tarkastusmaksu on 20 euroa, joten tarkastuksesta on enemmän vaivaa kuin kuluja, Laurila naurahtaa.
Oma haulikkosi ajan tasalle?
Lyijyhaulikielto kosteikoilla tulee voimaan helmikuun 15. päivä. Se on aiheuttanut paljon keskustelua tulevasta ja mahdollisuudesta käyttää muita haulimateriaaleja. Osa metsästäjistä varmasti pohtii vanhan luottohaulikkonsa kohtaloa, varsinkin jos lyijyhaulit kielletään jossain kohtaa kaikessa metsästyksessä.
Vanha luottohaulikko saattaa siis olla pelastettavissa. Mutta kaikkia edellä kuvattuja muutoksia ei voi tai kannata tehdä kaikkiin haulikoihin.
– Jos haulikko on laadukas ja hyvässä kunnossa, kannattaa muutostöitä harkita. Ole yhteydessä paikalliseen aseseppään. Hän osaa kertoa, ovatko muutostyöt mahdollisia, Laurila kannustaa vanhojen hyvien käyttöhaulikoiden omistajia.
Mitä maksaa?
Muutostyön hinta riippuu toteutuksen laajuudesta, joten se on tapauskohtaista. Hintaluokka on kuitenkin ”satasesta muutamaan sataan euroon”.