Karhun kannanhoidollisen metsästyksen kielto moninkertaisti ongelmat Romaniassa
Kun Romanian karhukannan koko oli lähellä optimaalista (noin 4000 yksilöä) ja karhun metsästys oli sallittua, konfliktien määrä oli matala ja niiden ehkäisyllä oli metsästäjäorganisaatioiden vahva tuki. Kun vuonna 2016 metsästys kiellettiin, karhukannan kooksi arvioitin 6000–6500 yksilöä. Vuonna 2021 karhuja oli jo 7500–8000.
Romanian ympäristöministeri päätti kieltää karhunmetsästyksen vuonna 2016 suojelu- ja eläinoikeusjärjestöjen aktiivisen painostuksen vuoksi. Romanian karhukanta oli jo aikaa sitten saavuttanut suotuisan suojelun tason, ja karhukannan arvioitiin olevan yli 50 prosenttia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden optimaalisen tason yläpuolella.
Tällöin Romania siirtyi ennakoivasta kannanhoidosta reaktiiviseen kannanhoitoon. Sen jälkeen ainoastaan muutama karhu on voitu metsästää joko niiden aiheuttamien toistuvien, vakavien vahinkojen perusteella tai niiden hyökättyä ihmisten kimppuun.
Metsästyksen lopettaminen on johtanut karhukannan runsaaseen kasvuun. Pennulliset naaraskarhut pyrkivät välttelemään uroksia suojellakseen pentujaan, ja kun karhutiheys on suuri, ne etsiytyvät silloin helposti pelloille ja kyliin. Talojen liepeille karhuja vetää myös ruoka. Metsästyksen lopettaminen vähentää karhujen ihmisarkuutta, ja pennut oppivat, että tuotantoeläimet, viljelykset, hedelmätarhat ja mehiläispesät tarjoavat helpompaa ravintoa kuin metsät. Nämä kaikki seikat lisäävät konfliktien mahdollisuutta sekä taloudellisia vahinkoja.
Metsästyskiellon myötä konfliktien määrä onkin lisääntynyt Romaniassa eksponentiaalisesti. Kun metsästyskiellon jälkeisiä vuosia 2016–2021 verrataan vuosiin 2010–2015, nähdään, että karhujen hyökkäykset ihmisten kimppuun ovat lisääntyneet yli 300 prosenttia (ihmisen kuolemaan johtaneet hyökkäykset jopa 400 prosenttia). Vuonna 2021 ympäristöministeriö korvasi tuotantoeläimiin, viljelyksiin, hedelmätarhoihin ja mehiläispesiin kohdistuneita vahinkoja viisitoistakertaisesti vuoteen 2015 verrattuna.
Ympäristöministeriö maksaa oikeuden ratkaisujen perusteella korvausta kuolemaan tai vammoihin johtaneista karhujen hyökkäyksistä. Esimerkiksi vuonna 2019 karhut tappoivat kahdeksan ja raatelivat 76 ihmistä. Samana vuonna 72 karhua kuoli liikenneonnettomuuksissa.
Karhun kannanhoidollisen metsästyksen lopettaminen sotii luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita vastaan. Se on myös ekologisesti väärin, sillä sorkkaeläinten kannat ovat hätää kärsimässä lisääntyneen saalistuksen myötä. Ja ylisuuri karhukanta on vaikuttanut myös suden ja ilveksen ravintotilanteeseen. Lisäksi päätös on ollut taloudellinen katastrofi, koska karhunmetsästyksestä ei enää kerry välittömiä eikä välillisiä tuloja ja valtion budjetista on pakko ottaa yhä enemmän rahaa korvauksiin ja vahinkojen ehkäisyyn. Lisäksi karhun sosiaalinen hyväksyntä on romahtanut, ja viime vuosina karjankasvattajat, maanomistajat ja tavalliset ihmiset, joiden pihoilla karhut ovat alkaneet toistuvasti vierailla, ovat tappaneet laittomasti yhä enemmän karhuja. Niitä on jopa alettu myrkyttää. Tällä hetkellä on myös hyvin vaikea löytää lammaspaimenia, koska ihmiset pelkäävät karhuja sen verran paljon.
