Hirvet ja peurat kaadetaan yhä useammin lyijyttömillä luodeilla
Lyijyttömien metsästyspatruunoiden käyttö yleistyy nopeasti. Kun reilut 15 vuotta sitten arvioitiin 17 prosenttia hirvistä kaadetun lyijyttömillä luodeilla, oli vuonna 2020 sorkkaeläinjahdissa ammutuista patruunoista lyijyttömiä jo lähes puolet.
Syksyllä 2021 noin 46 prosentilla hirvijahtiin osallistuneista oli kiväärin piipussa lyijytön patruuna. Vastaava osuus valkohäntäpeuran metsästäjistä oli 52–53 % ja metsäkauriin metsästäjistä 47–49 %.
Hirvenkaadoissa lyijyttömiä käytettiin yleisimmin Etelä-Savossa (57 %), Varsinais-Suomessa (55 %) sekä Keski-Suomessa (53 %) ja vähiten Lapissa (32 %), Kainuussa (33 %) ja Rannikko-Pohjanmaalla (35 %). Lounaisen-Suomen valkohäntäpeurakannan ydinalueella lyijyttömien luotien käyttö oli yleisintä Etelä-Hämeessä, jossa niitä käytti 57 prosenttia syksyn 2021 peurankaatajista.
Lyijyttömiä patruunoita käyttää tyypillisesti 25–49-vuotias useita eri sorkkaeläinlajeja pyytävä metsästäjä. Toinen tyypillinen käyttäjäryhmä ovat eräliikkeiden myyjiltä tai tutkimusraporteista patruunatietoa saaneet metsästäjät. Useimmin lyijyttömiä luoteja käyttivät ne, joiden seurueessa lyijyttömiin patruunoihin suhtauduttiin myönteisesti. Metsästäjän koulutustaustalla, sukupuolella tai asuinympäristöllä ei ole tähän merkittävää vaikutusta.
Asenteet avainasemassa
Enemmistö (61 %) sorkkaeläinten kaatajista suhtautui lähtökohtaisen myönteisesti pyrkimyksiin vähentää lyijyjäämien päätymistä ihmisravintoon. Niin ikään enemmistö (59 %) oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että heidän seurueensa tai metsästyskaverinsa suhtautuvat myönteisesti lyijyttömien luotien käyttöön.
Erimielisyyttä näytti olevan pikemminkin keinoista, joilla lyijyaltistuksia torjutaan. 45 prosenttia sorkkaeläinmetsästäjistä näki, että lyijyluotien käyttökielto edistäisi riistalihaa ravinnoksi käyttävien ihmisten terveyttä. Vain 6 prosenttia ainoastaan lyijyllisiä luoteja nykyisin käyttävistä ja 13 prosenttia vain lyijyttömiä luoteja käyttävistä sorkkaeläinten metsästäjistä olisi valmis kieltämään lyijylliset luodit kokonaan radoilla ja metsästyksessä. Enemmistö ampujista haluaisi käyttää jo ostamansa lyijylliset metsästyspatruunat loppuun eli torjuu käyttökieltojen asettamisen. Noin 6 prosenttia arvioi, että lyijyttömiin luoteihin siirtymisen rajoitteena voi olla heidän aseensa tai sen piipun yhteensopimattomuus niille.
Miten jatkossa?
Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n ehdotuksen mukaan lyijypitoisten luotien ja haulien myynti ja / tai käyttö voitaisiin lähivuosina kieltää EU:ssa. Riippumatta tulevasta sääntelystä lyijyttömien patruunoiden käyttö yleistyy Suomessa. Enemmistö kyselyn vastaajista (56 %) oli aikeissa käyttää niitä metsästyskaudella 2022–2023 sorkkaeläinten metsästyksessä. Pelkästään lyijyllisiä patruunoita nykyisin käyttävistä harkitsi patruunatyypin vaihtamista noin viidennes.
Miten tutkimus tehtiin
Verkkokysely suunnattiin vuoden 2021 saalisilmoituksissa ilmoitetuille lähes 33 000 sorkkaeläimen ampujalle. Runsas 14 400 vastasi. Heiltä saatiin tietoa siitä, millaisella patruunalla kaato oli tehty tai mitä patruunaa oli kunkin sorkkaeläimen jahdeissa pääosin käytetty.
Tietoa kertyi myös patruunoita koskevista tietolähteistä, sekä patruunatyyppejä koskevista käsityksistä ja kokemuksista.
Tiedonkeruun taustalla on Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton metsästysluotiprojekti.
Tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan Suomen Riista -julkaisusarjassa loppuvuodesta 2022.
