Hirvisaalis pieneni edellisvuodesta
Metsästyskaudella 2019 saatiin saaliiksi hieman yli 52 000 hirveä. Saalis on noin 6000 hirveä vähemmän kuin kaudella 2018. Saaliista noin 45 prosenttia oli vasoja ja aikuissaaliin urososuus oli noin 52 prosenttia.
Hirven pyyntilupia myönnettiin noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin pudotus myönnetyissä lupamäärissä oli Pohjois-Suomessa, jossa hirvikanta oli monin paikoin asetettujen tavoitteiden mukainen. Suuressa osassa muuta maata tavoitteena oli kannan pienentäminen. Valtakunnallisesti pyyntilupien käyttöaste oli noin 80 %. Hirven pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
Hirvisaalis pieneni erityisesti Oulun, Kainuun ja Lapin riistakeskusalueilla, sekä maan eteläisemmissä osissa Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Muualla maassa muutokset saalismäärissä olivat vähäisempiä. Huolimatta saalismäärän pienentymisestä, Lapin ja Oulun isoilla riistakeskusalueilla saatiin suurin osa saaliista, yhteensä noin 15 000 hirveä. Suhteessa riistakeskusalueiden pinta-alaan, saatiin saalista eniten Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä.
Aikaistettu hirvenmetsästys 1.9.–20.9. oli mahdollista Lapin maakunnassa sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Muualla maassa välillä 1.9.–11.10. sallittiin ainoastaan peltopyynti. Ensimmäisellä pyyntijaksolla Lapissa saatiin noin kolmannes koko Lapin kokonaissaaliista. Tammikuun hirvenpyynti ilman koiraa oli nyt toista kertaa mahdollista ja saaliiksi saatiin valtakunnallisesti reilu 600 hirveä. Näistä noin kolme neljäsosaa pyydettiin Lapin, Oulun ja Kainuun riistakeskusalueilla.
Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannan koosta ja rakenteesta vuosittain maaliskuussa. Vuoden 2020 kanta-arvion mukaan metsästyksen jälkeisen kannan arvioitiin olevan noin 87 200 hirveä (95 % luottamusväli 74800–100600). Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät noin 68 000–85 000 yksilön talvikantaan.
Hirvivahinkokorvausten määrä laski
Hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista maksettavien korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tänä vuonna korvauksia maksetaan noin 1,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi metsänomistajille maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyneitä viljelykustannuksia noin 65 000 euron verran.
Hirvieläinvahinkoja esiintyi pääosin samoilla alueilla kuin edellisvuosina. Eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Hirvivahinkoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja.
Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa.
