Uudenlaista riistatalouden näkökulmaa
Riista on ainutlaatuisen tärkeä luonnonvara, mutta myös merkittävä resurssi. Esimerkiksi hirvieläimistä voivat maanomistajat ja metsästysseurat hyötyä huomattavasti laajemmin.
Suomalainen riistatalous elää murrosvaihetta. Perinteisen riistatalouden näkyvimpiä osa-alueita ovat riistanhoitotyö ja riistavahinkojen torjunta. Mediassa ja kirjallisuudessa palstatilaa saavat hirvieläinten aiheuttamat vahingot liikenteelle, viljelyksille ja metsätaloudelle, mutta hirvieläinten hyötyvaikutuksista puhutaan vähän.
Suomen valkohäntäpeurakanta on tällä hetkellä kohtuullisen runsas, mutta hirvi on paikoitellen hävinnyt kokonaan. Hirvikanta on viimeisen sadan vuoden aikana vaihdellut rajusti, se on käynyt lähes sukupuuton partaalla ja ollut rauhoitettu useaan otteeseen. Valkohäntäpeurapopulaatio on puolestaan kasvanut 1930-luvulta muutamasta yksilöstä nykyiseen tasoon, jossa jääväkanta oli metsästysvuoden 2020-2021 jälkeen noin 125 000 yksilöä. Onko riistatalouden eri tahojen mahdollista löytää hirvieläinkannoille sopiva taso, jossa vahinkojen torjunta ja hirvieläimistä saatava hyvinvointi ja taloudellinen hyvinvointi elävät sopusoinnussa?
Monimuotoisuutta
Tällä hetkellä suuresti puhuttava luonnon monimuotoisuus on mielenkiintoinen käsite ja se voidaan hyvin upottaa myös maan- ja metsänomistajan toiminnan keskiöön. Metsätalous on hyvä nähdä monimuotoisena kokonaisuutena, joka muodostuu useasta luonnonvarasta, ei pelkästään perinteisen metsätalouden näkökulmasta, jossa puun biomassa määrittelee metsänomistajan taloudellisen hyvinvoinnin.
Maan- ja metsänomistaja voi hyötyä sekä riistavahinkojen torjunnan että riistasta saatavan taloudellisen hyvinvoinnin kautta. Metsästysseura voi hyötyä oikeudesta metsästää riistaa, mutta myös taloudellisten toimien kautta. Erilaisia taloudellisia yhteistyömalleja on useita.
Rahallinen korvausmuoto kasvaa
Maanomistajan tulonmuodostus on Suomessa erilainen kuin muissa Pohjoismaissa. Metsästysoikeuden vuokra Tanskassa liikkuu noin 200 eurossa per hehtaari ja eteläisessä Ruotsissakin noin 100 euron tasolla.
Suomalainen metsäomistus on siirtymässä vahvasti instituutio-omistukseen, sillä vapaista metsäkaupoista jo yli puolet kohdistuu instituutioille. On selvää, että rahallinen korvausmuoto kasvaa myös Suomessa, mutta tärkeintä on löytää malli, joka sopii suomalaiseen riista- ja metsästysrakenteeseen.
Kompensaatiomalleja on erilaisia, kuten myös metsästysseuroja ja maanomistajia. Malleja voidaan myös yhdistää eri tavoin huomioimalla paikalliset olosuhteet.
Enemmän riistaa ja tehokkaampaa vahinkojen torjuntaa
Jotta uudenlaista riistataloutta voitaisiin toteuttaa, on meidän hyväksyttävä hirvieläinkantojen tiheämpi taso samalla, kun tehostamme niiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaa. Erilaisia vahingontorjuntakeinoja on paljon ja niistä voi hakea mallia muista Pohjoismaista ja poronhoitoalueilta, joissa on laajempaa kokemusta aitaamisesta, tunneloinnista ja pientareiden rakenteesta sekä hoidosta. Jos vahingontorjunta tehostuu, voidaan aloittaa keskustelu valkohäntäpeurakannan koon oikeasta suunnasta. Hirven asemaa resurssina on tässä valossa nostettava ja korostettava. Riistasta on mahdollista saada tuloja, jos kannat ovat riittävän runsaat.
Tulojen ja kustannusten jakaminen
Taloudellisia yhteistyömalleja metsästysseuran ja maanomistajan välillä on lukuisia. Yksi mahdollisuus on jakaa tuloja ja kustannuksia maanomistajan, metsästysseuran ja mahdollisten muiden tahojen kesken.
Yksinkertaisuudessaan taloudellinen yhteistyö voi tarkoittaa vastikkeellisen vierasmetsästyksen aloittamista ja/tai kehittämistä. Hirvieläimistä saatavan lihan myynti on toinen muoto, joka hyödyttää molempia osapuolia jo tällä hetkellä, etenkin tiheällä valkohäntäpeura-alueella Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla.
Luonnonvaraisen riistan lihan myynti on mahdollista joko myymällä se riistantarkastuslaitoksella tai saattamalla metsästysseuran lahtivaja niin sanotuksi ilmoitetuksi elintarvikehuoneistoksi, joka mahdollistaa tarkastamattoman riistan lihan myymisen yleiseen kulutukseen tai vähittäismyyntiin. Vaikka kysyntä on kova, metsästysseurojen lahtivajojen puutteet eivät tällä hetkellä mahdollista leikatun lihan myyntiä yleisesti.
Katso Hyvinvointia riistasta -hankkeen tuottama video riistalihan myynnistä:
Hyötyä seuralle sekä maanomistajalle
Vierasjahtien ja riistan lihan myynti mahdollistaa metsästysseuran talouden kehittymisen ja sitä kautta investointien tekemisen sekä turvaa toiminnan jatkuvuuden ja jäsenhankinnan.
Maanomistajalle mahdollinen rahallinen vuokra metsästysoikeudesta, riistan lihan myynti tai vierasjahtien myynti yhdessä metsästysseuran kanssa monipuolistaa maanomistuksesta saatavia tuloja.
Muita talouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat aktiivinen vahingonkorvausten hakeminen hirvieläinten aiheuttamista vahingoista ja mahdollisuuksien mukaan myös luonnonsuojelutukien hyödyntäminen. Perustamalla osalle maanomistusta suojelualueita, on mahdollista saada tukea samalla, kun metsästysoikeus pääsääntöisesti säilyy.
Suomalainen uudenlainen riistatalous voi olla suuri mahdollisuus, kunhan me avoimesti ja monimuotoisesti tarkastelemme sitä eri näkökulmista.
Isossa kuvassa se kun on myös huoltovarmuuskysymys.
Artikkeli perustuu metsätalousinsinööri (ylempi AMK) opinnäytetyöhön, HAMK/Biotalouden ratkaisut. Kopiopyynnöt: petteri.pietarinen@riista.fi
Kalvolan Metsästysseura ry:n kotisivut: www.kalvolanmetsastysseura.fi
