Mitä ulkomaalainen metsästäjä hakee Suomesta?
Suomeen saapuu vuosittain 1000–2000 metsästäjää. Määrä on ollut kasvussa. Eniten vieraita saapuu Ruotsista, Virosta ja Saksasta.
Metsästäjä-lehti seurasi latvialaisen metsästäjäryhmän jahtia ja selvitti, mitä ulkomaalainen haluaa suomalaiselta jahdilta. Ovatko ulkomaalaiset pelkkien luontoelämysten perässä, vai haetaanko myös jotain konkreettista?
20 vuotta metsällä Suomessa
Latvialainen Janis Baumanis saapui Suomeen kolmen ystävänsä kanssa metsästämään valkohäntäpeuraa ja hirveä. Hän on vieraillut Suomessa lähes joka vuosi kahdenkymmenen vuoden aikana. Baumanis on metsästänyt monessa maassa, ja Suomessa on yksi kiinnostuksen kohden ylitse muiden: valkohäntäpeura. Hän toteaa Suomen olevan helposti saavutettavissa, koska se on lähellä Latviaa. Vaikka Euroopassa on pieniä teoreettisia mahdollisuuksia valkohäntäpeuran metsästämiseen muuallakin kuin Suomessa, pitää Baumanis Suomea ylivoimaisena peuramaana heti Pohjois-Amerikan maiden jälkeen.
Katso video, jolla Janis Baumanis kertoo kokemuksistaan ja näkemyksistään suomalaisesta metsästyksestä.
Neuvoja ensikertalaiselle Suomeen tulijalle
Janis Baumanis on nähnyt muutoksen suomalaisessa peuranmetsästyksessä kahdenkymmenen vuoden aikana. Ensikertalaista Suomeen saapuvaa metsästysturistia hän kehottaa varautumaan laadukkaalla optiikalla. Päivät ovat lyhyitä loppukaudesta ja metsästys tapahtuu usein hämärässä, joten valovoimaiset katselukiikarit sekä tähtäinkiikari ovat välttämättömiä.
Ensimmäisiä kertoja Suomessa peurajahdissa vieraillessaan Baumanis ei muista puhutun valikoivasta metsästyksestä, mikä hänen kotimaassaan Latviassa on ollut itsestäänselvyys jo pitkään. Parikymmentä vuotta sitten ei sarvisuosituksia tuotu esiin suomalaisessa valkohäntäpeuran metsästyksessä kuten nykyisin. Baumanis arvostaa tätä kehitystä. Hänen kaltaiselleen metsästysturistille on mielenkiintoista nähdä metsästyksen yhteydessä enemmän trofeeluokan yksilöitä ja myös päästä kaatamaan sellainen.
Vaihtojahtia ja metsästyskulttuuria
Ulkomaisille metsästäjävieraille on olemassa kaksi päävaihtoehtoa jahdin järjestämiseksi. Perinteinen vaihtojahti, jossa ulkomaalaisten vierailtua Suomessa järjestetään vastavierailu ulkomaille. Toinen vaihtoehto on osallistua Suomessa järjestettyyn kaupalliseen jahtiin, jossa vieraat maksavat palvelusta. Molemmissa on omat hyvät puolensa.
Baumanis on metsästänyt monessa maassa ja tehnyt molempia. Nykyisin hän on vaihtojahdin kannattaja. Kun Baumanis järjestää itse jahdin ulkomaalaisille vieraille kotimaassaan, hän osallistuu itsekin metsästykseen ystävien kanssa. Näin hän ehtii jahtiin enemmän, eikä ole vain järjestäjän roolissa.
Hänen mielestään suomalainen metsästyskulttuuri on säilynyt osana arvostettua yhteiskunnallista toimintaa. Monessa maassa metsästys on muuttunut enemmän vahinkoeläinten hävittämiseksi ja vahinkojen torjunnaksi.
Yhden eron Baumanis löytää suomalaisesta ja latvialaisesta metsästyksestä. Suomalaisissa ajojahdeissa keskitytään yleensä vain yhteen tai kahteen riistalajiin. Erityisesti hirvijahti on pyhää Suomessa ja silloin ei muuta kaadeta. Latviassa näkyy enemmän keskieurooppalainen ajometsästyskulttuuri, jossa on mahdollista kaataa useita riistalajeja samassa jahdissa. Baumanis ymmärtää suomalaisen tavan hyvin, koska täällä on puhtaasti hirvenmetsästykseen käytettyjä koirarotuja.
Ensimmäisillä vierailuillaan Janis Baumanis kertoo ihmetelleensä, miksi valkohäntäpeuran kyttäysmetsästyksessä tornit oli viety hyvin lähelle ruokintapaikkaa. Lisäksi kyttäyskopeissa oli todella pienet kurkistus- ja ampuma-aukot. Sellaisia hän ei ole muualla nähnyt.
Erilaisia toiveita
Janis Baumanis on kiinnostunut erityisesti valkohäntäpeurasta. Trofeemetsästäjänä hän arvostaa näyttäviä sarvia, mutta on hän kaatanut Suomessa vasoja ja naaraitakin sekä metsästänyt muuta riistaa.
Hän uskoo ulkomaalaisten olevan hyvin kiinnostuneita valkohäntäpeuran lisäksi hirvistä ja kanalinnuista. Erityisesti metso on monelle ulkomaalaiselle todellista suurriistaa. Monelle eteläeurooppalaiselle metsästäjälle pelkkä Suomen luminen talvi ja luonto ovat elämys. Hän uskoo hiihtelyn lumisessa maisemassa riistan perässä olevan monelle sykähdyttävä kokemus.
Yhteisöllisyys arvossaan
Lopuksi Baumanis mainitsee suomalaisen metsästyksen yhteisöllisyyden. Metsästys sinällään on useimmiten hiljaista ja siinä ollaan itsekseen. Hän arvostaa suomalaista tyyliä, jossa aina jossain vaiheessa metsästyspäivää istutaan tulille ja paistetaan makkaraa. Hän arvostaa metsästäjien keskinäistä yhdessäoloa ja keskustelua. Ilman sitä metsästys olisi oikeastaan aika yksinäistä puuhaa.