Metsästäjän tulee varustaa raudat asianmukaisella suojakotelolla, joka estää muiden eläinten pääsyn pyyntilaitteeseen. (Kuvaa on muokattu vaaleammaksi 10.11.2021 klo 13.20, jotta suojaputken suuaukko erottuu paremmin.)

VRN otti kantaa rautakarhuihin

Karhujen vahingoittuminen pienpetorautoihin on ollut vahvasti julkisuudessa. Valtakunnallinen riistaneuvosto haluaa nyt nostaa asian metsästäjien tietoisuuteen, jotta tilanne korjautuu ilman tarvetta lainsäädännön muuttamiselle.

TEKSTI Tero Kuitunen KUVATJyri Mononen, Klaus Ekman, Jaakko Könttä

Julkaistu9.11.2021

Valtakunnallisen riistaneuvoston (VRN) puheenjohtaja Juhani Kukkonen painottaa, ettei rautojen käytössä ole enää varaa lepsuiluun.

– Vuonna 2021 on ollut yhteensä kolme tapausta ja Suomen riistakeskuksen tiedossa on yksittäisiä tapauksia myös aikaisemmilta vuosilta. Pyyntirautoihin vahingoittuneista karhuista on uutisoitu laajasti ja tapaukset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Tapausten myötä on vaadittu rautojen käytön kieltämistä ja asiasta on vireillä kansalaisaloite.

Heti tappavat raudat ovat etenkin minkin ja näädän pyynnissä tärkeässä roolissa. Niiden käytön kieltämisellä tai merkittävällä rajoittamisella olisi erittäin haitallinen vaikutus näiden lajien pyyntiin.

– Raudoille ei ole täysin korvaavaa vaihtoehtoa. Minkki on haitallinen vieraslaji, jonka tehokas pyynti on edellytys Suomen alkuperäisen eläimistön, erityisesti linnuston, monimuotoisuuden ylläpitämiselle, Kukkonen korostaa.

– Elävänä pyytävillä loukuilla ei voida korvata heti tappavia rautoja, sillä kauempana pyyntialueistaan asuvilla pyytäjillä ei ole käytännössä mahdollista kokea pyydyksiä päivittäin. Joissain tilanteissa pyydyksille ei ole mahdollista päivittäin edes päästä, jos olosuhteet ovat huonot.

VRN:n puheenjohtaja Juhani Kukkonen: – Raudoille ei ole täysin korvaavaa vaihtoehtoa.

Oikein käytettynä eivät aiheuta vaaraa

Karhujen ja muiden suurempien eläinten pääsy kosketuksiin pienpetorautojen kanssa on mahdollista estää tehokkaasti. Riistaneuvosto katsookin, että alan viestinnässä tulee tuoda korostetusti esiin rautapyynnin eettiset ohjeet ja ohjata vieraspetopyynnissä käyttämään suojakotelolla jo valmiiksi varustettuja rautoja.

– Lainsäädäntö on ajantasainen eikä siinä nähdä muutostarpeita. Olennaista on saada kaikki metsästäjät varustamaan raudat asianmukaisella suojakotelolla, joka estää muiden eläinten pääsyn pyyntilaitteeseen, Kukkonen linjaa.

Näädänpyyntiin tarkoitetut pienpetoraudat tekevät karhun tassussa ikävää jälkeä.

Rautakarhut Pohjois-Karjalassa

Kuluneena syksynä Pohjois-Karjalassa tavattiin kaksi karhua, joilla oli käpälässään pienpetojen pyyntiin tarkoitetut raudat. Näillä naaraskarhuilla oli mukanaan yhteensä kuusi pentua; toisella neljä saman vuoden pentua ja toisella kaksi niin sanottua erauspentua.

Maastossa raudat jalassa oleva karhu on potentiaalisesti vaarallinen kaikille luonnossa liikkujille. Tassuun uponneet pyyntiraudat ovat karhulle kivuliaat, mikä voi saada metsien kuninkaan ärtyneeksi.

Paikallinen suurriistavirka-apu sai lopetettua Lieksan rautakäpäläkarhun. Sitä seurattiin pitkään ja se yritettiin kaataa useaan otteeseen. Aran naaraan pyytäminen ei ollut helppoa varsinkaan, kun se hakeutui toistuvasti koiran haukussa lähes läpitunkemattomiin tiheiköihin.

Enon Sarvingissa havaittua neljän alle vuoden ikäisen pennun kanssa liikkunutta naaraskarhua yritettiin heinäkuussa pyydystää häkin avulla. Luonnonvarakeskuksen kenttämestarit keskeyttivät lomansa operaation vuoksi, mutta naaras ei suostunut menemään häkkiin. Karhunmetsästyskauden alettua poliisi pyysi havaintoja emokarhusta pentuineen, jotta mahdollinen lopetus olisi voitu suorittaa. Karhun onnistui piileskellä metsästäjiltä aina syyskuun loppupuolelle saakka, jolloin se havaittiin varsin lähellä heinäkuisia havaintopaikkoja.

Lokakuun alkupuolella alkoivat uudet yritykset Enon naaraskarhun auttamiseksi. Luonnonvarakeskus yrittää saada nukutettua karhun haaskalta ja poistettua pyyntiraudan sen tassusta.

 

Teksti Kai-Eerik Nyholm

Valtakunnallinen riistaneuvosto (VRN)

on riistapolitiikkaa tukeva valtakunnallinen strateginen toimielin. Riistaneuvoston tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita. Sillä ei ole Suomen riistakeskuksen julkisiin hallintotehtäviin taikka henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Riistaneuvostot lisäävät valtakunnan tasolla muun muassa hirvieläinpolitiikkaan ja suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista.