Supikoira ja valkohäntäpeura kävivät ruokinnoilla yhtä aikaa, eivätkä ne tuntuneet välittävän toisistaan.
Tutkittua

Sorkkaeläimiä ja kuokkavieraita
Ruokintapaikoilla tungosta

Lounais-Suomessa kartoitettiin sorkkaeläinten ruokinnoilla käyvien eläinten lajikoostumusta ja eri tekijöiden vaikutusta lajien vierailuihin.

Teksti Kaarina Kauhala, Antti Härkälä ja Laura Paarala

Julkaistu8.3.2022

Tutkimusalueita oli kolme: Kaarinan Kuusistossa, Porin Noormarkussa ja Salon Kiikalassa. Ruokintapaikkoja oli yhteensä 26. Nisäkäskuvia tallennettiin yli 43 000, mikä kertoo sekä runsaista sorkkaeläinkannoista että ruokinnan merkityksestä sorkkaeläimille.

Lähes 53 prosenttia oli metsäkauriskuvia, joista suurin osa Kuusistosta, missä on paljon maatalousmaata.

Valkohäntäpeura oli ylivoimaisesti yleisin vierailija Noormarkussa ja Kiikalassa, ja se näytti suosivan seka- ja havumetsiä.

Hirvikuvia tallentui eniten Kiikalassa, jossa on paljon harvapuustoisia alueita. Kuvassa oli usein hirviemä vasoineen.

Kuusipeuroista saatiin kuvia vain Noormarkussa ja Kiikalasta yksi kuva, jossa oli neljä villisikaa.

Kuokkavieraita

Rusakoita vieraili usein Kuusistossa ja metsäjäniksiä Kiikalassa. Pedoista yleisin vierailija oli kettu, toiseksi yleisin oli supikoira. Supikoirat kuvattiin usein parina. Lisäksi saatiin muutamia kuvia mäyristä ja näädistä. Ilveskuvia oli etenkin Noormarkusta ja Kiikalassa myös viisi kuvaa susista. Noormarkussa ahma tallentui yhteen kuvaan.

Myös lintuja oli paljon. Keltasirkut ja mustarastaat, varislinnut ja sepelkyyhkyt hyödynsivät yleisesti ruokintoja. Sinisorsia ja kurkia kävi ruokinnalla Kuusistossa, laulujoutsenia Noormarkussa. Pari metsoakin tallentui kuviin, samoin muutamia petolintuja.

Kuusistossa metsäkauris ja rusakko sekä Kiikalassa hirvi ja valkohäntäpeura olivat usein samoissa kuvissa. Sen sijaan valkohäntäpeura- ja metsäkauriskuvien välillä oli negatiivinen korrelaatio, joten ne tuntuivat välttelevän toisiaan. Noormarkussa supikoira ja valkohäntäpeura kävivät ruokinnoilla yhtä aikaa, eivätkä ne tuntuneet välittävän toisistaan.

Talven säät ja kuun vaihe vaikuttavat

Ankarana talvena 2021 metsäkauris-, valkohäntäpeura-, rusakko- ja metsäjäniskuvia oli enemmän kuin leutona ja lumettomana talvena 2020. Supikoirat ja mäyrät vierailivat ruokinnoilla leutona talvena.

Metsäkauriit, valkohäntäpeurat ja rusakot kävivät ruokinnoilla eniten vuodenvaihteen jälkeen, hirvet marraskuussa ja supikoirat sekä mäyrät maalis- ja huhtikuussa.

Yli 80 prosenttia kuvista otettiiin yöaikaan, mutta metsäkauriista, kuusipeurasta ja ketusta oli melko paljon myös päiväkuvia. Oravista oli vain päiväkuvia.

Kuun vaihe vaikutti kuvien määrään. Kiikalassa, missä on susireviiri, vain 3 prosenttia hirvikuvista oli uudenkuun ajalta ja 38 prosenttia täysikuun ajalta. Kuusistossa sen sijaan vain 8 prosenttia hirvikuvista tuli täysikuun aikana ja 18 prosenttia uudenkuun aikana.

Noormarkussa, missä oli paljon ilveksiä, kuusipeurat karttoivat täysikuuta ja suosivat uudenkuun aikaa.

Kettukuvia tuli eniten täydenkuun aikana, kun taas ketun saaliseläimiä, rusakoita ja metsäjäniksiä, oli silloin kuvissa vähiten.

Kenties suuret saaliseläimet, kuten hirvet, liikkuvat mieluiten täysikuun aikana nähdäkseen pedot, kun taas pienet saaliseläimet karttavat valoisia öitä petojen pelossa.

 

Rehun laatu

Rehua vietiin tutkimusaikana ruokintapaikoille yhteensä yli 33 000 kg. Siitä suurin osa oli kauraa, joka houkutteli metsäkauriita sekä valkohäntä- ja kuusipeuroja. Hirvet tulivat ruokinnoille porkkanoiden, sokerijuurikkaiden ja omenien houkuttelemina.

Luonnollista rehua ei viety juuri lainkaan, vain Noormarkussa vietiin muutama paali heinää. Eläimille olisi hyvä tarjota luonnonmukaisempaa ruokaa, kuten heinää tai kerppuja. Se vähentäisi kuokkavieraiden määrää ja siten myös tautien leviämisen riskiä ruokintapaikoilla. Samaa tarkoitusta palvelisi siirtyminen pienimuotoiseen houkutteluruokintaan metsästystä varten ja hätäruokintaan ankarina talvina.

Metsästäjät hoitivat ruokinnan

Tutkimuksen toteutti Luonnonvarakeskus yhteistyössä paikallisten metsästäjien kanssa. Ruokintapaikoilla käyviä eläimiä seurattiin riistakameroiden avulla vuosina 2020 ja 2021. Kameroissa oli liiketunnistin, mutta minimiaika kuvien välillä oli säädetty 20 minuuttiin. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti hankkeen.