Rajaloikkarihirvet

Eläinten liikkuminen valtakunnanrajojen yli Suomeen on säännöllisesti otsikoissa. Miten turvallisuuspoliittisen tilanteen takia paikoin itärajalle nouseva aita vaikuttaa eläinten liikkeisiin? Kuinka paljon suurpetoja Venäjältä kulkee Suomeen? Hirvi ei keskusteluissa ole useinkaan polttopisteessä, mutta itärajan kuntien pyytäjät tietävät ja tuntevat sarvipäiden kujeet. Yksi jos toinenkin tarina kertoo mahtisonneista, jotka kiiman käskiessä käyvät astumassa naaraita rajan tällä puolen.

Pohjoisessa poronhoitoalueella Suomen ja Venäjän erottaa poroesteaita, jonka tehtävänä on pitää porot Suomen puolella. Aitaan on rakennettu niin sanottuja nielu- ja hyppyportteja muiden eläinten, pääasiassa hirvien, kulkuväyliksi rajan yli. Hyppyportit on tehty niin korkeiksi, ettei poro pääse niistä yli ja nieluportit taas toimivat lähtökohtaisesti yksisuuntaisesti päästäen läpi vain Venäjältä Suomeen.

Sallan riistanhoitoyhdistyksen aloitteesta kymmenelle yhdistyksen alueella sijaitsevalle portille asennettiin syksyllä 2021 riistakamerat. Yhdistys teki ison työn ja vastasi kameroiden huollosta ja kuvien noutamisesta. Kuva-aineistoa analysoitiin opinnäytetyössä kesän 2023 jälkeen.

Tulijoita ja lähtijöitä

Ennakkoajatuksena oli, että hirviä voisi jonkin verran tulla Venäjältä Suomen puolelle. Jopa niin, että määrä olisi syytä ottaa huomioon hirven verotussuunnittelussa. Suomen puolella runsaammat taimikkopinta-alat saattaisivat houkutella hirviä parempien laitumien perässä.

Riistakameratutkimuksesta saadut tulokset eivät lopulta tukeneet näkemystä siitä, että kyseisellä tutkimusalueella Venäjältä tulevilla hirvillä olisi suurta määrällistä vaikutusta Sallan hirvikantaan. Siinä missä hirvet liikkuivat aidan yli Suomen puolelle, niitä lähti Venäjälle lähes samassa suhteessa. Yhteensä länteen päin saapui 97 hirveä ja itään poistui 93. Aineistossa hirvien määrä Sallassa lisääntyi siis neljällä yksilöllä. Nieluporteista tuli länteen 76 ja lähti itään 24 hirveä. Hyppyporteista tuli Suomeen yli 21 hirveä ja Venäjälle poistui 69 hirveä.

Kuva-aineisto tukee hyvin Luonnonvarakeskuksen arviota Sallan hirvikannan sukupuolijakaumasta: arvio on 1,48 lehmää per sonni, kun taas kuva-aineistossa suhde oli 1,36.

Mielenkiintoisesti portilla käyneiden, mutta Venäjän puolelle jääneiden hirvien suhde oli 1,04 lehmää per sonni. Voisiko olla, että Venäjän puolella metsästyspaine on pienempi ja näin ollen metsästyksen vaikutus kannan sukupuolijakaumaan pienempi ja siten jakauma olisi lähempänä ”luonnollista” 1/1-suhdetta?

Porttien erot

Hirvet käyttäytyivät eri tavalla nielu- ja hyppyporttien läheisyydessä. Nieluportti sai hirvet viipymään portin läheisyydessä pidempään ja epäröimään ylitystä. Hyppyporteilla hirvet liikkuivat portin yli helpommin, vähemmällä epäröinnillä.

Pienten vasojen kannalta hyppyportit ovat hieman ongelmallisia, sillä vasat eivät pääse hyppäämään aidan yli. Hyppyportit kuitenkin mahdollistavat hirvien liikkumisen kumpaankin suuntaan yhtä helposti.

Yksisuuntaiset nieluportitkaan eivät olleet täysin yksisuuntaisia. Ne päästivät joitakin hirviä myös Venäjän suuntaan. Hirvi saattaa voimalla puskea itsensä läpi myös nieluportista. Eräässä tapauksessa hirvisonni jopa rikkoi nieluportin, jolloin syntyneestä aukosta meni useita hirviä itään.

Keväällä rajaliikenne kasvaa

Hirvien liikkumisessa oli selkeästi havaittavissa vuodenaikojen vaikutus. Talvikuukausina marraskuusta huhtikuulle kamerat tallensivat vain muutamia kulkijoita, mutta toukokuussa hirvien liikkuminen kameroiden edessä vilkastui.

Liikkumisen lisääntymiseen keväällä vaikuttavat esimerkiksi paksun lumipeitteen sulaminen, siirtyminen talvilaitumilta kesälaitumille ja edellisvuoden vasojen karkotus.

Hirvien liike kameroiden edessä pysyi aktiivisena läpi kesän, syksyn kiiman sekä metsästysajan hiljentyen paksun lumipeitteen laskeuduttua.

Muitakin kulkijoita

Hirven lisäksi kameroihin tallentui 14 muuta varmaksi tunnistettua lajia. Esimerkiksi laulujoutsen, kurki ja poro näyttäytyivät linssin edessä. Kuvien perusteella poroesteaita toimii tarkoituksensa mukaisesti, sillä yhtään poroa ei kameroiden kohdalta ylittänyt aitaa. Suomessa elävistä suurpedoista kaikki paitsi ilves osuivat kameroiden eteen. Porteista tuli Suomeen kahdeksan karhua ja yksi susi. Venäjän puolelle siirtyi yksi karhu.

Vastavalmistunut metsätalousinsinööri Tiia Jauhojärvi teki Sallan rhy:n alueen porttien kuva-aineistosta opinnäytetyönsä Lapin ammattikorkeakoululle. Opinnäyte on luettavissa (urn.fi)