Tutkittua

Metsäkanalintujen metsästystavat Suomessa

Juttusarjan viimeisessä osassa käsitellään metsäkanalintujen pyyntitapoja Suomessa.

teksti Jani Pellikka, Luonnonvarakeskus, Ahti Putaala, Metsähallitus, Matti Kervinen ja Jukka Keränen, Suomen riistakeskus kuva Jari Niskanen

Julkaistu16.7.2020

Lainsäädäntö sallii pyynnin paikaltaan tai aktiivisesti lintuja maastossa hakien sekä äänillä ja kuvilla (kaaveilla) houkuttelemalla. Monenlaisia koiria käytetään yleisesti apuna. Metsästäjät voivat yhdistellä eri pyyntimuotoja pyyntipäivän ja -kauden aikana. Tämä suuri keinokirjo herättää kysymyksen, millä tavoin suomalaiset metsäkanalinnustajat saaliinsa nykyään saavat.

Monenlaisia pyyntimuotoja

Metson, teeren, pyyn ja riekon kohdalla lukumääräisesti eniten saalista on viime vuosina saatu metsästämällä haukkuvan, seisovan tai ylösajavan koiran kanssa, tai vaihtoehtoisesti kävellen koiratta maastossa saalislintuja etsien. Esimerkiksi vuonna 2018 pääpyyntialueilta Oulusta, Kainuusta ja Lapista pyysaaliista tuli suurin osa kävellen ilman koiraa, kun taas metso- ja riekkosaaliista valtaosa kertyi pyynnistä erilaisten koirien kanssa. Teerisaaliista noin puolet kertyi pyynnistä koiran kanssa, ja toinen puoli muilla keinoilla.

Muilla pyyntitavoilla saalista kertyi selvästi edellisiä vähemmän. Väijyntämetsästys, kuten soidinsuopyynti, on tunnetusti lähinnä teerenpyyntimuoto. Syksyn 2018 teerisaaliista pääpyyntialueilla noin 22 prosenttia saatiin soitimilta tai lähiympäristöistä houkutuskuvien avulla tai ilman. Pyysaaliista saatiin pillittämällä noin 10 prosenttia.

Erikoistumista ja pyyntitapojen yhdistelyä

Metsähallituksen lupametsästäjistä on tunnistettu neljä pääasiallista metsäkanalinnustajaprofiilia. Sen perusteella Suomessa on verrattain paljon metsäkanalinnustajia, jotka ovat erikoistuneet yhteen pyyntimuotoon. Vain haukkuvan tai kanakoiran kanssa lintuja tavoittelevat henkilöt muodostavat yhteensä lähes 40 prosenttia Metsähallituksen lupametsästäjistä. Toiset noin 40 % ovat koiratta maastossa kävellen pomppulintuja etsiviä metsästäjiä. Loput ovat niin sanottuja generalisteja, jotka yhdistelevät rinnakkain tai tilanteen mukaan useita eri menetelmiä. Useimmin koiran kanssa tai koiratta maaston haravointiin yhdistellään väijyntämetsästystä.

Saaliinsaantitavat syksyn edetessä

Ensimmäisen pyyntikuukauden (10.9.–10.10.) ja toisen pyyntikuukauden (11.10.–10.11.) välillä ei syksyn 2018 aineistossa näkynyt painopistemuutoksia metso- tai riekkosaaliiseen johtaneissa pyyntitavoissa. Teerisaalista yleisimmin tuottaneet pyyntitavat, maaston haravointi kävellen koiran kanssa tai koiratta, korvautuivat pieneltä osin (34 % → 27 %; 48 % → 40 %) toisen pyyntikuukauden aikana suopyynnillä (15 % → 23 %). Pyyn pillitys yleistyi saaliinsaantitapana toisen pyyntikuukauden aikana suhteessa ensimmäiseen (9 % → 17 %).